Lääkärit: Abortista kieltäytymiseen ei tarvita lakia

Aborttilain tiukennuksesta saattaisi koitua ongelmia raskaana oleville naisille.

Jos raskaudenkeskeytyksen ylärajaa tiputettaisiin 20. raskausviikkoon, se saattaisi jopa lisätä pelkän vammaepäilyn takia tehtyjä abortteja. Lisäksi ylärajan lasku vähentäisi naisten harkinta-aikaa, keskeyttääkö raskaus sikiön vamman takia. Näin arvioidaan Väestöliitosta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

Osa sikiön vakavista vammoista ja sairauksista on mahdollista havaita sikiön kehitysvaiheista johtuen vasta 20. raskausviikon jälkeen. Kyse on esimerkiksi sydänvioista ja vaikeista aivojen kehityshäiriöistä.

- Osa näistä raskauksista menisi spontaanisti kesken, mutta osassa raskauksissa nainen joutuisi jatkamaan raskautta, vaikka sikiön tiedetään kuolevan, sanoo THL:n erikoissuunnittelija Anna Heino.

Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikan ylilääkärin Dan Apterin mukaan kyse on hyvin vaikeasti vammautuneista ja sairaista sikiöistä, jotka eivät olisi elinkelpoisia.

- Vaikka 22-viikkoisia terveitä sikiöitä jää henkiin, se on aivan väärä vertailukohta. Se johtaa harhaan, Apter sanoo.

THL:n tilastoista käy ilmi, että sikiövaurion vuoksi tehdään noin 2,8 prosenttia kaikista aborteista. Toissa vuonna 93 prosenttia aborteista tehtiin ennen 12. raskausviikkoa.

Arkkiatri: Ei pitäisi saada livistää

Asiantuntijat pitävät melko yleisesti nykyistä aborttilakia toimivana. Esimerkiksi Lääkäriliiton toiminnanjohtajan Heikki Pälven ja arkkiatri Risto Pelkosen mukaan ei ole tarvetta säätää lailla lääkärien mahdollisuudesta kieltäytyä abortista.

Pälve sanoo kuitenkin, että lääkärillä tulee olla oikeus toimia vakaumuksensa mukaan elämän ja kuoleman kysymyksissä. Tämä on käytäntöä nytkin. Esimerkiksi terveyskeskuslääkärin ei ole pakko antaa lähetteitä aborttiin.

- Potilasta ei saa jättää yksin tai vaille hoitoa, vaan lääkärin tulee ohjata potilas eteenpäin, eikä hän saa moralisoida tai tuputtaa vakaumustaan potilaalle, Pälve sanoo.

Myös Pelkonen painottaa, että abortti on eettisesti arkaluontoinen asia.

- Siinä lopetetaan sikiön tai alkion alkava elämä. On ymmärrettävää, että monen lääkärin vakaumuksena on, ettei näin saisi tehdä.

Lääkäriliiton ja Pelkosen mukaan ei kuitenkaan pidä erikoistua gynekologiksi, jos ei ole valmis tekemään abortteja.

- Jos se kuuluu virkatehtävään, ei ole reilua jättää työtä toisten tehtäväksi. Tämä on työtä, jota kukaan ei rakasta, vaan kaikille se on vakava paikka. Ei pitäisi saada livistää siitä, Pelkonen sanoo.

Väestöliiton Apter muistuttaa myös, että Suomi ei ole ainoa Euroopan maa, jossa mahdollisuutta kieltäytyä ei ole laissa.

- Se on hoidettu vaihtelevasti eri maissa. Useissa se on mainittu eettisessä koodistossa, hän sanoo.

Ehkäisyopastuksesta apua

Suomen laki raskaudenkeskeytyksistä on EU:ssa tiukimmasta päästä. Vapaampi aborttilaki ei suoraan tarkoita korkeampia keskeytyslukuja. Tämä käy ilmi vuonna 2008 tehdystä vertailusta.

Esimerkiksi Hollannissa, jossa abortin saa vain pyytämällä, abortteja tehtiin 7,3 naiselle tuhannesta, kun Suomessa sama luku oli 8,9.

Väestöliiton Apterin mukaan aborttien vähentämisessä avainkeino on raskauden ehkäisy. Hänen mukaansa esimerkiksi synnytyksen jälkeinen ehkäisy on jäänyt retuperälle. Tilastoissa teiniaborttien määrä kääntyi selvään laskuun, kun seksuaalikasvatus tuli takaisin kouluihin.

(MTV3 – STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.