Lähipalvelujen lopettaminen tulee kalliiksi

Lähipalveluiden lopettaminen ja ikäihmisten asiointimahdollisuuksien heikkeneminen lisäävät huomattavasti kustannuksia. Kun liikkuminen ja asioiden hoito on hankalaa, myös ihmisen hyvinvointi ja toimintakyky heikkenevät.

Kustannukset lankeavat tuoreen selvityksen mukaan lähes kokonaan ikääntyneiden itsensä tai heidän omaistensa maksettavaksi. Käytössä olevat toimintakyky- ja tulokriteerit rajaavat tehokkaasti kuntien osuutta avun tarjonnassa. Kuntien kustannukset nousevat merkittävimmin siinä vaiheessa, kun vanhan ihmisen muutto vanhainkotiin aikaistuu.

Sosiaali- ja terveysministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön selvityksessä "Esteettömyys ja ikääntyneiden palvelutarve" on pureuduttu muun muassa lähikaupan lopettamisesta tulleisiin ongelmiin ja palvelulinjan käyttäjien kokemuksiin Hämeenlinnassa. Myös Hauhon Eteläisen kylän iäkkäitä asukkaita haastateltiin aikana, jolloin kyläkaupan olemassaolo oli uhattuna ja palvelulinjaa vasta suunniteltiin.

Tutkijat ehdottavat, että sosiaalitoimi kertoisi omien asiakkaidensa tarpeista ja liikkumiseen ja asiointiin liittyvistä ongelmakohdista myös niille kunnan viranomaisille, jotka vastaavat ympäristöön, maankäyttöön ja liikenteeseen liittyvistä asioista.

Liikunta väheni kaupan kadotessa

Lähikaupan lakkauttaminen vaikeutti useimpien kyselyyn vastanneiden asiointia. Kadun ylittäminen koettiin hankalaksi, kun liikenne on vilkasta tai liikennevalot vaihtuvat liian nopeasti. Kalliit matkaliput rajoittivat julkisten kulkuneuvojen käyttöä. Myös linja-autoon nouseminen oli hankalaa.

Kun kauppa vielä oli paikallaan, 79 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä pystyi hoitamaan ostoksensa itsenäisesti. Kaupan lakkauttamisen jälkeen omatoimisten ostajien määrä putosi 63 prosenttiin. Kotipalvelun ja omaisten antaman avun tarve ja kustannukset kasvoivat selvästi. Esimerkiksi yksi tytär oli joutunut hankkimaan auton päästäkseen täyttämään isänsä jääkaappia viikonloppuisin.

Myös liikunta väheni noin kolmasosalla yli 75-vuotiaista. Moni oli aiemmin käynyt kaupassa päivittäin tai jopa useamman kerran päivässä, koska seurustelua myyjien ja muiden asiakkaiden kanssa pidettiin ajanvietteenä.

Palvelulinjalla ajellaan myös seuran vuoksi

Palvelulinja paransi haastateltavien mukaan selvästi itsenäisen liikkumisen mahdollisuuksia. Jotkut käyttivät sitä mieluummin kuin taksia, koska siellä tapasi tuttuja. Palvelulinjalla olikin "kerhotunnelmaa", ja rupattelua sekä vitsailua kuului paljon matkan aikana.

Taksin tilaamista kyselyyn vastanneet eivät pitäneet ongelmallisena, mutta palvelulinjan kutsuminen koettiin hankalaksi. Siinä ongelmana pidettiin oman matkan ajoittamista palvelulinjan aikataulua vastaavaksi. Vieroksuntaa aiheutti myös pelko leimautumisesta avun tarvitsijaksi.

"Mökkiytyminen" voi tuoda mielenterveysongelmia

Hauhon syrjäkulmilla ongelmana on "mökkiytyminen". Huonojen kulkuyhteyksien vuoksi vanhat ihmiset jäävät yksin kotiin vaille keskustelukumppaneita. Pahimmillaan tästä seuraa mielenterveysongelmia tai ennenaikainen tarve hakeutua vanhainkotiin.

Myös kauppareissut tuottavat ongelmia. Hauholla ei ole ostosten kotiinkuljetusta. Kodinhoitajan saa kauppa-asioille vain, jos toimintakyky ja varallisuus ovat riittävän alhaisia. Syyksi ei riitä pelkkä joukkoliikenteen puute.

Liikkumismahdollisuuksien parantamiseksi toivottiin muun muassa teiden nykyistä parempaa talvikunnossapitoa ja valaistusta, kevyen liikenteen väylää sekä penkkiä bussipysäkille. Vähentyneitä linja-autovuoroja korvaamaan toivottiin useampia kunnan maksamia taksimatkoja. Kaksi edestakaista matkaa kuussa ei tuntunut riittävältä.

Selvityksen ovat tehneet tutkijat Annamari Ruonakoski, Sakari Somerpalo, Juha Kaakinen ja Riitta Kinnunen.

(STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.