Lämpöennätyksiä tuli loppuvuonna yksi toisensa perään – meteorologi: Tähän on syytä totutella

Vuoden lopulla Suomessa on tehty säähistoriaa, kun sekä marras- että joulukuussa on mitattu kuukauden kaikkien aikojen korkeimmat lämpötilat.

Viikonloppuna tehtiin uusi joulukuun lämpöennätys, kun Ahvenanmaalla oli ensin lauantaina 11,0 astetta ja sunnuntaina 11,1 astetta. Edellinen ennätys oli itsenäisyyspäivältä 2006 Salosta, 10,8 astetta. Marraskuussa puolestaan mitattiin kaikkien aikojen korkein marraskuun lukema, kun 3. marraskuuta Kemiönsaaressa oli 14,3 astetta.

Talviajan korkeiden lämpötilojen taustalla on Suomessa yleensä voimakas tuuli. Silloin lämpötilat eivät ehdi matkalla viiletä. Joulukuun lämpöennätyksen mahdollistikin tuulinen ja matalapainevoittoinen suursäätila.

– Hyvin voimakas tuuli toi meille Atlantilta erittäin lauhaa ja kosteaa ilmaa. Voimakkaat tuulet ovatkin tähän vuodenaikaan välttämättömiä erittäin korkeiden lämpötilojen synnylle. Koko joulukuun alkua on hallinnut matalapaineiden intensiivinen ryöpytys. Suomi on kuulunut voimakkaan suihkuvirtauksen alla myrskyradalle. Kovasti säämallit näyttäisivät liputtavan tuulisen ja lauhan joulukuun jatkonkin puolesta, toteaa MTV Uutisten meteorologi Markus Mäntykannas MTV Uutisille ja Forecan blogissa.

Onko ilmastonmuutoksella ja El Niñolla osuutta lämpöennätyksiin?

Kuukausittaisista Suomen lämpöennätyksistä viisi on 2000-luvulta: maalis-, heinä-, elo-, marras- ja joulukuun ennätykset. Edellinen kylmyysennätys on puolestaan tammikuulta 1999, jolloin Kittilässä mitattiin Suomen kaikkien aikojen kylmin lukema, -51,5 astetta.

– Yhtä yksittäistä lämmintä päivää ei vielä pysty perustelemaan ilmastonmuutoksella, mutta jos meille pitkällä aikavälillä tulee enemmän lämpöennätyksiä kuin kylmyysennätyksiä, on se merkki ilmaston lämpenemisestä. Näiden loppuvuoden lämpöennätysten taustalla on kokonaisuudessaan lämmin syksy. Kun syksy on ollut lämmin, ei merivesi ole päässyt jäähtymään normaalin tavoin. Kesällä meriin säilöttyä lämpöä on vielä enemmän käytössä kuin normaalisti tähän aikaan vuodesta. Yhdessä Atlantilta puhaltavien lounaistuulten lisäksi myös Itämeren lämpimyydellä on osansa lämpimänä jatkuviin säihin. Kun sitten pohjalla olevan ilmastonmuutoksen päälle tulee alkutalvella tällainen pitkään kestävä lämmin lounaistuulten jakso, on olemassa hyvät edellytykset talvisille lämpöennätyksille, toteaa Forecan päämeteorologi Petri Takala.

– Vuosisadan edetessä uusien lämpöennätysten syntymiseen on syytä totutella. Jää nähtäväksi, onko kuluvasta vuodesta muodostumassa mittaushistoriamme lämpimin, sanoo puolestaan Markus Mäntykannas.

Tämän vuoden tammi-marraskuun keskilämpötila on jaetulla toisella sijalla vuoden 1938 kanssa. Edellä on vuosi 1989. Kun tarkastellaan koko vuotta eli tammi-joulukuuta, Suomen mittaushistorian lämpimin vuosi on 1938. Toisena listalla on viime vuosi 2014.

Entä sitten maailmalla parhaillaan voimakkaana jylläävä El Niño -ilmiö? Vaikuttaako se myös Suomen säähän?

– El Niño vaikuttaa säähän kaikkialla, mutta mitään systemaattista, tiettyä vaikutusta sillä ei Suomen säähän näyttäisi olevan, vaan se vaikuttaa joka kerta vähän eri tavalla, toteaa Petri Takala.

Tuuli on ollut marras-joulukuussa jo useina päivinä myrskyisää jossain Suomen merialueilla.

– Kovin kovia nämä myrskyt eivät kuitenkaan ole olleet ja on hyvä muistaa, että esimerkiksi viime vuosi oli meillä mitatun historian vähämyrskyisin. Tilastojen valossa ei ainakaan vielä ole nähtävissä myrskyjen voimistumista tai lisääntymistä vaan mieluumminkin päinvastoin. Sen sijaan ilmastonmuutos näyttäisi kuitenkin lisäävän erityisesti juuri joulukuun myrskyjä. Tämä puolestaan on iso riski puuvahingoille, kun maa ei ole vielä roudassa, sanoo Petri Takala.

Satunnaiset vaihtelut selittävät kuitenkin pitkälti Suomen säätä: sää on erittäin vaihtelevaa.

Mistä korkea merivesi johtui?

Meriveden korkeus oli itsenäisyyspäiväviikonlopun aikana monin paikoin etelärannikolla jopa metrin normaalitasoa ylempänä. Vesi tulvi paikoin teille ja jalankulkuväylille.

– Erittäin korkean meriveden taustalla piilee yleensä kolme syytä: voimakkaat ja pitkäkestoiset lounaistuulet, syvät matalapaineet eli alhainen ilmanpaine ja seiche eli seisova aalto, Itämeren altaan ominaisheilahtelu, luettelee Markus Mäntykannas.

Pitkäkestoisten länsi- ja lounaisvirtausten aikana ylimääräistä vettä virtaa Tanskan salmien kautta Itämereen, jolloin kokonaisvesimäärä kasvaa. Vettä pumppautuu eniten kohti Itämeren itäisiä rannikkoalueita.

– Esimerkiksi Suomenlahden itäosassa vedenpinta voi olla läntistä Suomenlahtea jopa metrin korkeammalla. Sunnuntaina vedenkorkeus oli Helsingissä noin 1,1 metriä, Porvoossa 1,2 metriä, Haminassa 1,4 metriä ja Pietarissa peräti yli 2 metriä normaalitasoa korkeammalla. Itämeren historian suurin vedenkorkeus on mitattu Pietarissa vuonna 1824, jolloin vedenpinta oli peräti 412 senttimetriä tavanomaista korkeammalla.

Matalan ilmanpaineen alueella vedenpinnan korkeus nousee, sillä veden pintaan kohdistuva paine pienenee.

– Matalapaine ikään kuin imee vettä kohti itseänsä, vastaavasti korkeapaineen alue painaa vettä kasaan. Yhden millibaarin paine-ero vastaa keskimäärin yhtä senttimetriä vedenkorkeudessa.

Voimakkaat matalapaineet ilmanpainevaihteluineen ja lounaan tai lännen puolelta puhaltavine myrskytuulineen voivat laukaista Itämerellä ja erityisesti pitkulaisella Tukholma–Pietari-välillä niin kutsutun seiche-aallon, joka saattaa kasvattaa vedenkorkeusmaksimeja useilla kymmenillä senttimetreillä.

– Edellisen kerran kaikki edeltävät tekijät olivat läsnä 9. tammikuuta 2005, jolloin Itämeren alueella mitattiin ennätyksellisiä vedenkorkeuksia. Muun muassa Helsingissä vedenpinta kohosi yli 1,5 metriin aiheuttaen Kauppatorin tulvimisen. Helsingissä vedenpinnan korkeus voisi jossain tilanteessa nousta peräti yli kahteen metriin – näin tapahtuu arviolta 1-2 kertaa 200 vuodessa, toteaa Markus Mäntykannas.

Paikkakuntakohtaiset ennusteet ja sadetutka MTV:n sääsivustolla.


Katsomo-video ei ole saatavilla



Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.