Laskuvarjohypyn Suomen ennätystä aiotaan sivuta ensi keväänä

Suomen laskuvarjohypyn korkeusennätystä aiotaan sivuta ensi keväänä. Ennätyskorkeudesta hyppyä on valmisteltu jo neljän vuoden ajan, kertoo laskuvarjohyppyä harrastava ja hyppykoulutusta antava Juha Björnman.

Nykyisin laskuvarjohypyn korkeusennätys Suomessa on 9 190 metriä ja se on tehty vuonna 1968 Utissa. Ennätys on Tuomo Valtteri Aaltosen nimissä.

–Rikomme tuon ennätyksen sillä, että hyppäämme alas pareittain, kertoo ennätystiimissä mukana oleva Juha Björnman.

Ennätysyritykseen on varattu Cessna Caravan -kone, jolla on tarkoitus nousta noin 30 000 jalkaan, eli suurin piirtein samoihin korkeuksiin kuin 60-luvulla. Ennätystä aikoo sivuta kahdeksan hengen entisten laskuvarjojääkärien tiimi. Porukka aikoo suorittaa hypyn pareittain neljällä eri lennolla. Yksi hyppääjistä on Suomen kokeneimpiin kuuluva tandem-hyppääjä, yli 60-vuotias Olavi Kilpinen.

Laitteistoa tilattu Yhdysvalloista

Ennätyksen sivuamiseen tehdyt valmistelut aloitettiin neljä vuotta sitten, jolloin ryhmä tilasi sotilaskäyttöön valmistettuja happilaitteita Yhdysvalloista. Ryhmä on myös tilannut erikoisvalmisteiset hyppypuvut, jotka kestävät korkean ilmanalan kylmyyttä. Pakkanen voi yhdeksän kilometrin korkeudessa olla jopa -60 celsiusastetta.

Felix Baumgartnerin tapaan painepukuja ei kuitenkaan tarvita, sillä korkean ilmanalan paineet alkavat olla hengenvaarallisia vasta 11–12 kilometrin korkeudessa.

–Me olemme valmistautuneet hyppyyn harjoittelemalla painekammiossa esimerkiksi hapetonta tilannetta ja miten se vaikuttaa käyttäytymiseen, Juha Björnman sanoo.

Huimapäät tekisivät hyppynsä mieluusti korkeammaltakin, mutta Suomesta puuttuu hyppyyn tarvittavia turvallisia lentolaitteita, joilla pääsisi tarpeeksi korkealle. Potkurikoneista alkaa loppua kantavuus 9 kilometrin kohdalla. Sellaisia suihkuturbiinikoneita, joista hyppääminen olisi turvallista, ei Suomessa tahdo olla.

–Mikäli korkeammalle mielii, täytyy luoda katsetta itään ja toivoa paljon polttoainetta päälle, Björnman murjaisee.

Venäjällä on paljon soveltuvaa kalustoa, ja siellä myös kerosiinin hinta on matalampi. Björnman laskeskelee, että ensi huhtikuun puolessa välissä tehtävä hyppy tekee jokaiselle hyppääjälle kukkaroon 1500 euron loven. Porukka on säästänyt hyppyä varten vetämällä sotilaslaskuvarjokursseja, sillä sponsoreita on vaikea löytää.

– Suomessa on tällaisen sponsoroinnille yhtä nihkeä asenne kuin keli on ulkona.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.