Laskuvarjokerho: Varjo aukesi paljon väitettyä aiemmin

Räyskälän lentokentällä Lopella sunnuntaina sattuneen laskuvarjohyppääjän läheltä piti -tilanteeseen johtaneita syitä puidaan edelleen.

Kurssin järjestäneen Hämeen Laskuvarjourheilijoiden tähänastisen selvityksen mukaan varjo aukesi lähes varmasti korkeammalla kuin vielä eilen julkisuudessa arveltiin.

- Epäilemme, että laskuvarjo on auennut 200-300 metriä maan pinnasta. Lentokentällä hyppyä seuranneiden mielestä se on todella saattanut näyttää siltä, että varjo aukesi vasta puiden latvojen kohdalla. Näin ei kuitenkaan ole, arvioi Hämeen laskuvarjourheilijoiden puheenjohtaja Sakari Virtanen.

Hämeenlinnalainen 20-vuotias nainen syöksyi sunnuntaina Räyskälän lentokeskuksessa kovaa vauhtia maahan, kun hänen laskuvarjonsa ei auennutkaan kahden sekunnin kuluttua hypystä, kuten oli tarkoitus. Nainen oli hyppäämässä ensimmäistä kertaa ja ilmalento alkoi kilometrin korkeudesta. Hän selvisi tapauksesta kuin ihmeen kaupalla pelkillä mustelmilla, kun päävarjo aukesi lähellä maan pintaa.

Laskuvarjoseura totesi jo eilen tiedotteessaan, että päävarjossa oli todella ollut vajaatoiminta eikä sitä päästetty irti. Kuitenkaan ensikertalainen hyppääjä ei ilmeisesti ollut vetänyt varavarjon kahvasta. Varavarjon automaattilaukaisin on toiminut asianmukaisesti.

Tämän viikon kuluessa seura laatii tapaukseen johtaneista syistä ilmoituksen liikenneturvallisuusvirasto TraFille. Mikään ulkopuolinen taho ei ota onnettomuutta tutkittavakseen, sillä poliisin mukaan kyseessä oli tapaturma.

Vuosittain kymmeniä jumiutumisia

Laskuvarjohyppy ei ole koskaan riskitön harrastus.

Ilmailuliiton tilaston mukaan ilmoituksia laskuvarjohyppääjien loukkaantumisista tehdään vuosittain 130-150 kappaletta. Näistä 30-40 tapauksessa tarvitaan varavarjoa, mikä kertoo päävarjon jumiutumisesta.

- Kenellekään ei sanota lajin olevan täysin turvallinen. Loukkaantumisiksi kirjataan vuosittain kaikkea lievästä päänsärystä luunmurtumiin, sanoo Ilmailuliiton lajipäällikkö Martti Roivainen.

Laskuvarjohyppy urheilulajina sai alkunsa Suomessa vuonna 1963. Vuosien varrella 24 hyppääjää on saanut surmansa. Hyppyjä on kirjattu yli puolitoista miljoonaa, joten kuoleman tai vakavan loukkaantumisenkin riski on hyvin pieni. Turvallisuusvirasto vaatii ilmoituksen jokaisesta ilmailuun liittyvästä onnettomuudesta, vaikka poliisi ei epäilisikään asiassa rikosta.

Ilmoitus suositellaan tehtäväksi kolmen päivän sisällä tapahtuneesta. Jokainen vaaratilanne käsitellään Ilmailuliitossa erikseen.

Räyskälän sunnuntaisen onnettomuuden Ilmailuliitto saanee käsiteltäväkseen alkuviikosta. Sitä ennen Roivainen ei halua asiaa kommentoida.

(31.8.2010)

(31.8.2010)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.