Lasten pahoinpitelyt yhä iso ongelma

Alle kuusivuotiaisiin lapsiin kohdistuneita törkeitä pahoinpitelyjä jää yhä tunnistamatta. Rikosylikomisario Kari Tolvanen pidentäisi lapsiin kohdistuvien törkeiden pahoinpitelyjen vanhentumisaikaa.

Viime vuonna poliisin tutkittaviksi tuli pienten lasten pahoinpitelyepäilyjä koko maassa reilut sata. Samaan lukuun päädyttiin myös vuonna 2003.

- Piilorikollisuus on suurta, sanoo rikosylikomisario Kari Tolvanen Helsingin poliisin väkivaltayksiköstä.

Osassa Suomea viranomaiset tekevät ilmoituksen poliisille aina, kun lapsen vammojen syyn epäillään olevan väkivalta. Joillakin paikkakunnilla viranomaiset eivät viime vuonna tehneet näitä ilmoituksia lainkaan. Tolvasen mukaan kyse on ilmiön tunnistamisesta, viranomaisyhteistyöstä ja asian mieltämisestä rikokseksi. Hän korostaa, että lasten törkeissä pahoinpitelyissä lapsi voi vammautua loppuiäkseen.

- Olisi uskomatonta, jos joillakin paikkakunnilla lasten pahoinpitelyjä ei tapahtuisi lainkaan, Tolvanen sanoo.

Pääkaupunkiseudulla epäilyjä on tullut esille sitä enemmän, mitä parempi yhteistyö on saatu aikaan terveydenhuollon, lastensuojelun ja poliisin kesken. Helsingin poliisille tulee tutkintaan uusi tapaus noin joka toinen viikko.

Vanhentumisaika pidemmäksi

Tolvanen esittää, että pieniin lapsiin kohdistuvien törkeiden pahoinpitelyjen vanhentumisaikaa pitäisi jatkaa. Esille tulee tapauksia, jossa esimerkiksi jalkaansa ontuva aikuinen on selvittänyt sairaalapapereistaan, että syy pysyvään vammaan onkin väkivalta. Isä tai äiti on pahoinpidellyt hänet vauvana.

- Teko on näissä rikosoikeudellisesti vanhentunut. Mielestäni pieniin lapsiin kohdistuneet törkeät pahoinpitelyt pitäisi saada samaan ryhmään kuin lapseen kohdistuneet seksuaalirikokset, joiden vanhentumisaikoja nyt pidennetään, Tolvanen sanoo.

Tolvanen uskoo, että lainmuutos ehkäisisi lasten pahoinpitelyjä.

Epäillyt äitejä ja isiä

Stakes antoi vuoden 2003 keväällä ohjeet, joissa korostettiin, että vakavat rikosepäilyt kuuluvat aina poliisin tutkittaviksi. Vauvojen ja leikki-ikäisten pahoinpitelyt eivät ole sinänsä lisääntyneet, mutta ilmoitusherkkyys on kasvanut.

- Terveydenhuollon ihmiset voivat keskittyä diagnostiikkaan ja hoitoon, eikä meidän tarvitse olla harrastelijasalapoliiseja. Jos on kyseessä rikosepäily, poliisi selvittää sen ja lastensuojelu vastaa lapsen turvallisuudesta ja tukee perhettä, Husin lastenlääkäri Sarimari Tupola sanoo.

Vuonna 2001 alle kuusivuotiaisiin lapsiin ja vauvoihin kohdistuneita pahoinpitelyepäilyjä tuli poliisin tutkittavaksi 72, seuraavana vuonna 67. Pahoinpitelyepäilyn määrä nousi vuonna 2003, jolloin niitä oli 110. Viime vuonna epäilyjä tuli poliisin tutkittavaksi kaikkiaan 111. Tekijöiksi epäillyt olivat lähinnä isiä ja äitejä.

- Jos mukana olisivat olleet kuusivuotiaat ja vanhemmat lapset, luku olisi huomattavasti suurempi, Tolvanen sanoo.

Vauvoja "putoilee" hoitopöydiltä

Poliisitutkinnassa toki selviää, että osassa tapauksista ei ole rikosta, vaan tapaturma. Vuonna 2003 esille tuli lukuisia vauvojen ravisteluja, mutta viime vuonna niiden määrä putosi. Usein ravistelun syynä on vanhemman hermojen menetys huutavaan vauvaan. Muutamalle vauvalle oli annettu rauhoittavia lääkkeitä. Lasten myös selitetään putoilevan hoitopöydiltä.

Kansainvälisten tilastotietojen mukaan alle kolmivuotiaiden murtumista neljäsosassa on kyse pahoinpitelystä. Alle yksivuotiaiden murtumista suurin osa on todennäköisesti seurausta epäasiallisesta kohtelusta.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.