TV-Opas

Lastenpsykiatri: Vanhempien kiireet uhkaavat kasvurauhaa

Lastenpsykiatri Terhi Aalto-Setälän mukaan oikeaa laatuaikaa on kiireetön yhdessäolo oman vanhemman kanssa.

Vanhempien valvonnan tilalle ovat tulleet lasten kännykkäkasvatus ja etävanhemmuus. Näiden avulla aikuiset aikuiset järjestelevät omaa ja lastensa elämää ja kuittaavat sen, kuinka vähän he loppujen lopuksi ovat lastensa kanssa.

Nykyisin jo alle kouluikäinen jätetään yksin kotiin kännykän kanssa. Aikuiset kuvittelevat olevansa tavattavissa puhelimella, mutta lapsen näkökulmasta näin ei ole. Kännyköiden avulla aikuiset järjestelevät itselleen yhä lisää aikaa.

Erityisen hyvin aikuisten ajatukset paljastuvat, kun he puhuvat laatuajasta: Lapsilla tarjotaan elämyksiä ja heitä kuskataan harrastuksesta toiseen kovaa kyytiä. Harrastuksistakin on tullut tehokasvatusta.

Näin väittää lastenpsykiatri Terhi Aalto-Setälä Helsingin Lasten- ja nuortensairaalasta.

Hän sanoo, että vielä kymmenen vuotta sitten lasten itsenäisyyttä ihannoivat asenteet eivät olisi menneet läpi niin kun nyt. Aalto-Setälän mukaan lapsen valvominen, rajojen asettaminen ja niistä kiinni pitäminen kuuluvat lapsen suojeluun. Kännykän avulla rajoja on vaikea valvoa.

- Vanhemmat eivät usko, että he ja arki riittävät sellaisenaan. Lapselle on kuitenkin tärkeintä saada olla vanhemman kanssa kotona ilman, että siihen liittyy sen kummempaa suorittamista. Kaiken ikäiset lapset haluavat viettää aikaa vanhempiensa kanssa, myös lukioikäiset nuoret, Aalto-Setälä kuvailee.

Välillä voisi rauhoittua

Monilla on sekä työ- että yksityiselämässä on niin kova meno, että rauhallinen oleilu tuntuu vanhanaikaiselta. Töistä väsynyt vanhempi ei välttämättä pysty pysähtymään, vaan haluaa tarjota lapsillekin yhä enemmän elämyksiä.

Aalto-Setälästä näyttää siltä, että osa aikuisista ei halua luopua mistään, vaikka lasten tultua oma elämä ei voi säilyä entisellään. Heti mulle kaikki tänne -asenne ajaa tekemään täyttä työpäivää, harrastamaan ja pitämään pari kaveri-iltaa viikossa. Lasten takia jotakin täytyy jättää pois ja kyetä tekemään kompromisseja.

- Vanhemmat voisivat tyytyä vähän vähempään suorittamiseen niinä vuosina, kun lapset ovat pieniä, Aalto-Setälä ehdottaa.

Vain pieni osa vanhemmista käyttää lakiin kirjattua mahdollisuutta lyhennettyyn työpäivään tai työviikkoon. Halu luoda uraa ja toisaalta työelämän vaatimukset panevat vanhemmat paahtamaan pitkiä päiviä töissä.

Lastenpsykiatri uskoo, että päivähoitokeskustelu muuttuisi melkoisesti, jos aikuiset kykenisivät asettumaan lapsen asemaan ja miettimään, mitä alle kolmevuotias lapsi tahtoisi. Varmaankin lapsi haluaisi olla kotona kaikessa rauhassa.

- Aikuiset ovat kadottaneet terveen järjen ja kuvittelevat, että jotakin hienompaa ja suurempaa on saatavissa muualta. Päivähoitokeskustelussakin aikuiset usein miettivät omasta näkökulmastaan lapsen parasta, Aalto-Setälä pohtii.

Hän painottaa, ettei ole mikään päivähoidon vastustaja, mutta toivoo, ettei päivähoitokeskustelua käytäisi niin aikuislähtöisesti kuin nyt tapahtuu.

Rentoa oleilua kotosalla

Kun lapsi viettää kiireetöntä aikaa kotona puuhastellen, hän huomaa, että hän riittää ja on arvokas aikuiselle.

- Usein vanhemmat kuvittelevat, että lapsen kanssa vietetyn ajan pitäisi olla jotakin erityistä, johon ladataan hirveästi odotuksia. Harrastukset ovat hyvä asia, mutta kohtuus kaikessa. Lapsetkin ovat erilaisia, osa lapsista on aktiivisia ja energisiä ja toiset taas vieressä kyhnyttäjiä.

Päiväkotipäivän jälkeen lapsi ja vanhempi ehtivät monasti kotiin vasta viiden aikoihin. Kahdeksan jälkeen iltatoimet alkavat ja lapsi menee nukkumaan.

- Viiden ja kahdeksan väliin ei jää paljon aikaa. Tänä aikana lapselle voisi tarjota kiireettömyyttä ja oleilua, Aalto-Setälä sanoo.

Monet lasten harrastukset ovat muuttuneet vaativiksi ja tavoitteelliseksi. Vanhemmat ovat usein neuvottomia, kun lapsi haluaisi harrastaa, mutta harrastus edellyttäisi kolmia treenejä viikossa ja pelejä päälle.

- Nykyisin on aika vierasta sellainen, että mennään vähän potkimaan palloa ja kokeilemaan, tilalle on tullut tehokasvatus.

Aalto-Setälä pitääkin koulujen musiikin, liikunnan ja kuvaamataidon tunteja hyvin tärkeinä. Nämä tunnit tuovat lapsen elämään väljyyttä, hengittävyyttä ja luovuutta.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun