Lehtomäki: Talouskriisi mutkistaa ilmastoneuvotteluja

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki myöntää, että kansainvälinen talouskriisi lisää kiusausta päästää irti EU:n päästötavoitteista. Taloudellisesti epävakaa tilanne vaikuttaa siihen, että eri maat pyrkivät saamaan höllennyksiä kansallisiin päästötavoitteisiinsa. Lehtomäen mukaan finanssikriisi tuo mutkia neuvottelupöytään.

- Höllentämispaineet näkyvät äänenpainoissa, joita keskusteluissa on käytetty. Eli tavoitteet ovat kovia saavuttaa ja puheet EU:n sisäisestä solidaarisuudesta ovat joissain määrin nousseet, Lehtomäki sanoo.

Lehtomäki ei ole kuitenkaan huomannut vakavia merkkejä EU:n päätöksenteon ontumisesta tai alkuperäisen ilmastosuunnitelman muuttamisesta.

Ympäristöministeri muistuttaa, että ratkaisun hetket ovat vain muutamien viikkojen päässä. Joulukuun alussa Puolassa järjestettävässä YK:n ilmastokokouksessa valmistellaan Kioton ilmastosopimuksen korvaavaa uutta sopimusta. Poznanin kokousta on pidetty tärkeänä etappina ilmastopäätösten tekemisessä. Toiveena onkin, että EU saavuttaisi yhteisymmärryksen omasta ilmasto- ja energiapaketistaan Poznaniin mennessä.

- Minusta on luonnollista että keskustelua on syntynyt, mutta on erittäin tärkeää, ettei finanssikriisin anneta murentaa unionin ilmastopolitiikkaa. Ilmastokysymykset eivät odota, Lehtomäki toteaa.

Ministerin mielestä ilmastosuunnitelmaa katsotaan kuitenkin liian usein velvoitteiden tai taakan näkökulmasta, vaikka kansainväliset ilmastotalkoot tuovat hänen mukaansa suomalaisille yrityksille kosolti mahdollisuuksia.

YK:n ilmastokokous järjestetään ensi vuoden joulukuussa Kööpenhaminassa. Uusi globaali ilmastosopimus korvaa siten Kioton sopimuksen, joka umpeutuu 2012.

Asiantuntija: Direktiivit usein tehottomia ilmakehän kannalta

Professori Atte Korhola

Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori Atte Korhola arvioi, että maailmaa koettelevalla talouskriisillä on vaikutuksensa EU:n ilmastotavoitteisiin.

- Nyt tulee yhä kriittisemmäksi se, että päästötavoitteet kohdennetaan ja aikataulutetaan oikein. Ymmärtääkseni on syntymässä tilanne, jossa joitain bioenergiaan liittyviä ratkaisuja joudutaan ehkä arvioimaan uudelleen.

Vaikka Korhola ei kannatakaan päästötavoitteiden höllentämistä, hänen mielestään on tervettä kyseenalaistaa joitakin EU:n byrokraattisia ilmastopäätöksiä. Hän ei kannata esimerkiksi prosenttikohtaisia biopolttoainekiintiöitä. Tärkeää olisi pohtia uusia keinoja, niiden kustannustehokkuutta ekologian kannalta sekä sitä, ovatko päästöjen rajoittamiskeinot sosiaalisesti mielekkäitä.

- Ilmassa on ratkaisuja, jotka eivät täytä näitä kriteereitä. Esimerkiksi biopolttoaineet saattavat vain lisätä ympäristön tilannetta ja lisätä hiilidioksidipäästöjä ilmakehään.

Korholan mukaan talouskriisi saattaa parhaimmillaan poikia uusia ajatuksia ja laittaa terveellä tavalla elämäntapaan liittyvät asiat ruotuun. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ihmiset siirtyvät isoista autoista pienempiin, vähemmän kuluttaviin autoihin ja pohtivat enemmän sähkölaittteiden hankinnan tarpeellisuutta. Korholan mukaan finanssikriisi ajaa ihmiset kyseenalaistamaan turhaa kuluttamista, samalla monet pyrkivät minimoimaan energiankulutustaan.

- Nyt pitäisi nopeasti kehittää toimenpiteitä, joilla voidaan lisätä energiansäästöä ja energiatehokkuutta. Tällä tavoin päästäisiin ripeästi hillitsemään myös päästöjä. Toivon, ettei älyllinen kapasiteettimme ja energiamme kuluisi direktiivien täytäntöönpanoon, mitkä ovat monesti tehottomia ja vähäpätöisiä ilmakehän kannalta. Meidän pitäisi valjastaa enemmän energiaa ja rahoitusta puhtaan teknologian kehittämiseen. Silloin voisimme saada aikaan massiivisempia ratkaisuja, Korhola uskoo.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.