Leipäjonot yhä pitkiä

Ruoka-apua haetaan mm. työttömyyden vuoksi. Leipäjonoihin hakeutuvat yhä useammin kokonaiset perheet ja nuoret.

Ruokakori

Tuhannet suomalaiset ovat riippuvaisia ulkopuolisesta ruoka-avusta. Auttajien mukaan leipäjonot kasvavat vuosi vuodelta ja ruoka-apua annetaan yhä useammin nuorille sekä kokonaisille perheille.

- Kuvitellaan, että Suomi on hyvinvointivaltio, mutta kyllä täälläkin köyhyyttä on. Jonot ovat suurentuneet. Ne jotka olivat ennen köyhiä, ovat edelleen köyhiä, mutta avuntarvitsijoita on tullut lisää, kertoo hyväntekijä Veikko Hursti.

- Jonoissa on kokonaisia nuoria perheitä, Hursti päivittelee.

- Asiakaskunta on nuorentunut, huokaa myös majuri Raili Nurminen Pelastusarmeijasta. Nurminen kertoo keskustelleensa useiden Helsingin Kallion ruokajakelupisteen asiakkaiden kanssa. Kalliossa ruokaa saa kuukaudessa toista tuhatta ihmistä.

- Ensimmäinen syy on työttömyys. Me koemme vieläkin laman seurauksia, Nurminen selvittää.

- Yksi syy on pätkätyöt. Ihmiset ovat niin pienipalkkaisissa töissä, etteivät he tule toimeen palkallaan.

EU avustaa Suomeakin

Veikko Hursti on jakanut köyhille ruokaa jo 47 vuotta. Toiminta on laajentunut ympärivuotiseksi ja ympäri Suomea.

Tunnetun työnsä ansiosta Hursti saa ruuan lahjoituksina eri tahoilta. Leijonanosa Suomessa jaettavasta ruoka-avusta tulee kuitenkin Euroopan unionilta. Viime vuonna jaetut ruoka-avustusmäärät selviävät myöhemmin keväällä, mutta 2002 EU-ruokaa jaettiin Suomessa 3,6 miljoonalla eurolla.

Toimintaa ohjailee maa- ja metsätalousministeriö, mutta apua jakavat Pelastusarmeijan lisäksi muun muassa työttömien yhdistykset, seurakunnat ja Mannerheimin Lastensuojeluliito. Suomen Punainen Risti on myös jakanut viime vuoteen asti EU:n ruoka-avustuksia, mutta tänä vuonna yhdistys päätti keskittää toimintaansa ja lopettaa ruoka-avun jakamisen.

"Ruoka loppui taas kesken"

Suurin EU-ruokatuen jakelija Suomessa on kirkko. Viime vuonna 183 seurakuntaa Utsjoelta etelään jakoi ruokaa yli 680 tonnia. Seurakuntien ruoka-avustuksia koordinoi Kirkkopalvelut.

Ulla Pesola Kirkkopalveluista arvelee, että avuntarvitsijoiden määrä ei olisikaan nousussa. Viime vuonna seurakunnat jakoivat ruokaa 95 000 ihmiselle, kun vuonna 2000 avunsaajia oli yli sata tuhatta.

- Määrä on pikemminkin laskemaan päin, mutta ne, jotka apua hakevat, ovat entistä vaikeammissa olosuhteissa. Kun pitkäaikaistyöttömyys jatkuu, heidän hätänsä ja puutteensa on paljon syvempää.

Kirkon tavoin suuri avunjakaja on Mannerheimin Lastensuojeluyhdistys. MLL jakaa ruokaa 150-200 paikallisyhdistyksensä kautta. Järjestösihteeri Sirkku Mutrun mukaan ruoka-apua ei ole ainakaan liikaa.

- Ainakin viime vuonna meillä loppui ruoka taas kesken. Meiltä olisi mennyt vielä monta kymmentä tonnia enemmän kuin mitä saimme.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.