Liito-oravien suojelusta lakiesitys

Hallitus on päättänyt yksimielisyyteen liito-oravien suojelua koskevista muutoksista luonnonsuojelu- ja metsälaeissa. Lakimuutoksilla Suomi pyrkii välttämään EY-tuomioistuimeen joutumisen.

EU-komissio on katsonut Suomen laiminlyövän luontodirektiiviä, joka edellyttää luonnonvaraisten eläinten elinolojen turvaamisen. Hallitus antoi eduskunnalle lähes samansisältöisen esityksen vajaa vuosi sitten, mutta sen käsittely jäi kesken vaalien takia.

Metsä- ja ympäristöviranomaisten yhteistyötä pyritään parantamaan niin, että liito-oravien lisääntymis- ja levähdysalueita ei tuhottaisi ainakaan tiedon puutteen takia.

Hallitus esittää metsälakia muutettavaksi siten, että metsäkeskuksen on informoitava ympäristökeskusta, maanomistajaa ja hakkuuoikeuden haltijaa, jos hakattavaksi aiotulla alueella on liito-oravia.

Luonnonsuojelulaista esitetään poistettavaksi kolme sanaa, jotka ovat aiheuttaneet liito-oravien suojelussa paljon epäselvyyttä. Nykyisessä laissa lukee, että suojeltavien eläinten selvästi luonnossa havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. "Selvästi luonnossa havaittava" on katsottu ongelmalliseksi. Sanojen poistolla pyritään selventämään sitä, että kaikkien liito-orava-alueiden tuhoaminen on kielletty.

Suomen ympäristöviranomaisten mielestä sanojen poisto ei tuo käytännön tilanteeseen muutosta, mutta se on tehtävä komission näkemyksen vuoksi. Komissio on tulkinnut, että sanamuoto ei takaa uhanalaisille lajeille riittävää suojaa.

Suojelusta korvauksia

Maanomistajat saisivat lakiesityksen mukaan korvausta liito-oravan suojelusta. Liito-oravien suosima alue voitaisiin muuttaa luonnonsuojelualueeksi, mikä toisi korvauksia maanomistajalle.

Korvaustensaantimahdollisuus koskee niin metsää kuin kaavoitettuakin aluetta. Rakennusoikeuden menettämisestä voitaisiin antaa korvauksia, kun alue rauhoitettaisiin luonnonsuojelualueeksi.

Liito-oravan suojelu rakennetulla alueella ei välttämättä tarkoita sen täydellistä hiljentämistä, vaan liito-oravat voivat pesiä esimerkiksi kesämökkien ulkorakennuksissa.

Jotta EY-tuomioistuimeen ei jouduttaisi, Suomi aikoo lakiuudistusten lisäksi selvittää liito-oravien kannan tarkasti. Niitä arvioidaan olevan 10 000 - 50 000 pariskuntaa. Arviota pidetään liian epätarkkana.

Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö valmistelevat vielä tämän syksyn aikana yhdessä ohjeet siitä, miten liito-oravat on otettava huomioon metsätöissä.

Teon oltava tahallinen

Luonnonsuojelulakia esitetään sellaista muutosta, että suojeltavien lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen tuhoamisesta rangaistaan vain, jos teko on tahallinen tai johtuu törkeästä huolimattomuudesta.

Muutos on tarpeen, koska lainkohdan kielto koskee liito-oravien ohella myös muun muassa perhosia, sammakkoeläimiä, kovakuoriaisia ja korentoja, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja saattaa vahingossa tulla tuhonneeksi, koska niitä ei ole kovin helppo havaita.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.