Lintujen määrä vähenee Suomessa

Suomessa pesivien lintujen kannat taantuvat. Nopeimmin ovat vähentyneet kauas muuttavat lajit.

- Todennäköisesti se kertoo siitä, että talvehtimisalueilla ja muuttomatkan varrella elinympäristöt ovat muuttuneet heikompaan suuntaan. Esimerkiksi Afrikassa ja Aasiassa väestönkasvu on voimakkaampaa ja luontaiset ympäristöt hupenevat koko ajan. Linnusto jää jalkoihin, arvioi Luonnontieteellisen keskusmuseon intendentti Aleksi Lehikoinen.

Runsaslukuisten lajien taantuminen merkitsee isoja pudotuksia lintujen määrään. Hyvä esimerkki on Suomen yleisin lintu eli pajulintu.

- Jos tällainen laji taantuu esimerkiksi 10-20 prosenttia ja sen pesimäkanta on noin 10 miljoonaa paria niin voi laskea, kuinka monta miljoonaa pajulintua siinä katoaa tämmöisen pitkäaikaisen taantumisen myötä. Kyse on isoista lintumääristä, laskee Aleksi Lehikoinen.

Linnut kärsivät elinympäristön muutoksista

Parhaiten menee lintulajeilla, jotka elävät lehtimetsissä ja pensaikoissa. Esimerkiksi mustapääkertut ja viitakerttuset ja luhtakerttuset ovat yleistyneet.

- Lehtimetsät ovat Suomessa runsastuneet pitkällä tähtäimellä jonkin verran ja lehtimetsistä hyötyvät lajit runsastuvat sen myötä. Metsänkäsittely puolestaan tuottaa entistä enemmän pensaikkoisia, taimikkoisia alueita, missä matalakasvustoisessa ympäristössä viihtyvät lajit voivat runsastua, selittää Lehikoinen.

Useimpien elinympäristöjen lajit kuitenkin taantuvat. Kaukomuuttajien lisäksi huonosti menee pohjoisen llinnuilla, joiden elinympäristöä ilmaston lämpeneminen kaventaa. Lintujen väheneminen havumetsissä, maatalousympäristöissä ja kaupungeissa puolestaan kertoo, että linnut kärsivät maankäytön tehostumisesta. Kosteikkolajien kuten pajusirkun ja punajalkaviklon taantumista selittää kosteikkojen rehevöityminen ja umpeenkasvu.

- Yleiskuva on valitettavan apea ja siitä pitäis olla erittäin huolestunut ja miettiä, millä tavalla tästä voisi lähteä kohti parempaa suuntaa, patistaa Lehikoinen.

Osa lajeista voi hävitä kokonaan

Tehokkaimmin taantuvia lintulajeja autetaan parantamalla niiden elinolosuhteita ja elinympäristöjä.

- Havumetsien tapauksessa pitäisi miettiä metsänkäsittelyn toimenpiteitä, maatalousympäristössä miettiä voiko maataloustoimenpiteillä parantaa peltolintujen elinolosuhteita. Kosteikkojen hoito on tehokas tapa, millä saadaan nopeasti hyviä tuloksia aikaiseksi, luettelee Aleksi Lehikoinen.

Jos huono kehitys jatkuu, jotkut lajit voivat hävitä kokonaan.

- Osa lajeista voi pitkällä tähtäimellä hävitä. Esimerkiksi peltosirkun kanta on nyt yksi prosentti siitä, mitä se oli 27 vuotta sitten. Se kertoo dramaattisista muutokasista ja siitä, että lajien runsaus pienenee. Ja se on tietysti ei vain lintuharrastajille vaan koko kansalle iso tappio, että yhtäkkiä ympäristön linnusto onkin paljon pienempi kuin aikaisemmin, suree Lehikoinen.

Helsingin ja Turun yliopistojen tekemässä tutkimuksessa selvitettiin yli 90 lintulajin kantojen kehitystä vuosina 1986-2012.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.