Lipponen: Nizzan sopimus tie laajentumiseen

Pääministeri Paavo Lipposen mukaan Nizzan sopimus avaa tien Euroopan unionin laajentumiselle.

Lipponen Nizzassa

Pääministeri Paavo Lipponen sanoi tänään, että Nizzan huippukokouksesta ei jää jäänteitä, jotka pitäisi ratkaista myöhemmin.
-Yksi yö jouduttiin vain valvomaan, mutta se kannatti. Tulokseen voidaan olla tyytyväisiä ennen kaikkea siitä syystä, että laajennus voi toteutua, Lipponen sanoi kokouksen jälkeen.

Lipponen antaisi sopimukselle kouluasteikolla arvosanaksi jotakin 7-8 välillä. Hänen mukaansa Suomi pystyi puolustamaan hyvin etujaan. Euroopan näkökulmasta lopputulos jätti toivomisen varaa. Lipposen sanoi sopimukseen jääneen heikkouksia unionin tulevan toimintakyvyn kannalta. Ratkaisua ei voida siksi pitää lopullisena.

Lipponen totesi, että suurilla jäsenmailla oli kokouksessa kova pyrkimys vahvistaa asemiaan sekä äänten määrissä että unionin järjestelmässä. Lipposen mielestä on syytä kysyä, mihin Euroopan unioni on menossa.
-Tämä ei välttämättä merkitse hyvää unionille. Joudutaan vaikeuksiin, jos vain mittaillaan jäsenmaiden välisiä voimasuhteita, Lipponen totesi. Neuvottelujen loppuhetket huipentuivat pikkutuntien vääntöön ääntenpainotuksista eli siitä, montako ääntä kukin maa saa ministerineuvostossa. Kiista oli Lipposen mukaan hyvin poliittinen. Portugali ja Belgia vetivät Lipposen mukaan suuret jäsenmaat todella tiukalle. Pienistä maista rintamassa olivat mukana lisäksi Suomi, Itävalta ja Tanska. Silti suurten valta kasvoi.

-On syytä kyllä kysyä, voiko unioni ajan mittaan toimia tehokkaasti. On liian helppo estää päätösten teko, joskin tässä suhteessa saatiin jonkin verran parannusta, Lipponen sanoi. Portugali toimi keskustelun avaajana muiden pienten tuella. Sillä saatiin suuret maat avaamaan sanaiset arkkunsa.

-Belgia puolestaan ilmoitti kansallisista syistä, että sopimus ei käy. Romania ja Liettua saivat Lipposen mukaan lisää ääniä nimenomaan Belgian ansiosta.

-Se oli todella eurooppalainen teko, Lipponen luonnehti.

"Ruotsin äänimäärä tyydyttävä"

Ruotsi sai suhteessa enemmän hyvitystä äänissä kuin Suomi, mikä on Lipposen mukaan oikein suhteessa Ruotsin asukaslukuun. Ruotsi sai 10, kun sillä on tällä hetkellä neljä ääntä.

-Olemme Tanskan pääministerin Poul Nyrup Rasmussenin kanssa sitä mieltä, että lopputulos on oikeudenmukainen. Edelleenkin voidaan pitää Ruotsin tilannetta korkeintaan tyydyttävänä, Lipponen totesi.

Lipposen mukaan Suomen tavoitteena oli äänissä ns. yksinkertainen kaksoisenemmistö. Siinä kukin maa saisi yhden äänen ja toisena tekijänä huomioitaisiin väestön määrä. Ranska vastusti mallia, koska se suosii EU:n suurinta maata Saksaa.

-Tulevaisuudessa on ehdottomasti lopulta päästävä tähän malliin, jos aiotaan saada oikeudenmukainen ja eurooppalaisille ymmärrettävä malli, Lipponen sanoi. Sopimuksen mukaan yksi maa voi vaatia tarkistamaan, että määräenemmistön takana on lisäksi vähintään 62 prosenttia väestöstä. Sen katsotaan suosivan suuria. Lipponen pitää pykälää suojaverkkona ja hätäjarruna, joka on nimenomaan Saksan intressi.
-Siihen tuskin tullaan turvautumaan, hän arvioi.

Lipponen kehui kaupparatkaisua

Lipponen valitteli sitä, että määräenemmistöpäätöksissä ei eräissä keskeisissä asioissa edetty. Hän mainitsi verotuksen, sosiaalipolitiikan sekä oikeus- ja sisäasiat. Tärkeimpänä kohtana Lipponen piti kauppapolitiikkaa, jota Suomi mainosti Nizzassa lippulaivakseen. Hänen mukaansa suomalaiset näyttivät, mihin yhteistyöllä pystytään.

-Yhdessä tärkeimmistä konferenssin tavoitteessa onnistuttiin juuri tämän neuvottelutuloksen perusteella, Lipponen sanoi. Komission kokoonpanoa Lipponen pitää tyydyttävänä. Komissaarien rotaatio on tulossa käyttöön, kun jäsenmaita on 27. Romania ja Bulgaria eivät ole liittymässä unioniin aivan lähivuosina, joten kierron alkaminen kestää kauan.

Puheenjohtaja valitaan jatkossa määräenemmistöllä. Jatkossa Korfulla 1994 sattunut ei toistu; silloinen Britannian pääministeri John Major esti Hollannin Ruud Lubbersin valinnan. Komission johtoon nousi kompromissina Luxemburgin Jacques Santer.

Lipposen mielestä neuvottelukierroksen kuluessa oli nähtävissä Ranskan pyrkimys heikentää komission asemaa.
-Valmistelu ei ollut niin tehokasta, kuin jos komissio olisi ollut siinä paremmin mukana, Lipponen sanoi.
(STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.