Lipponen: Suomen poliittinen eliitti eristäytyy liikaa

Entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) moittii suomalaista poliittista eliittiä nurkkakuntaiseksi.

Lipponen kirjoittaa tänään julkaistussa kirjassaan Järki voittaa, että eristäytymistä kansainvälisistä yhteyksistä on vaikea ymmärtää. Vallassa olevan sukupolven pitäisi olla entistä paremmin koulutettu ja entistä kielitaitoisempi, Lipponen moittii.

Lipposen harmittelee pohjoismaisten ja eurooppalaisten suhteiden puuttumista ja arvioi, että eristäytyvä asenne vaikuttaa koko kansakuntaan.

"Presidentin valtaa karsittava"

Lipponen ottaa kansaa myös presidentin asemaan. Hän katsoo, että presidentin poliittista valtaa pitää edelleen karsia. Nykyinen järjestys on hänen mielestään jäänne saksalaisesta autoritarismista, joka pitää korjata uudessa perustuslaissa.

Hän pitää kuitenkin kiinni siitä, että asiassa ei saa hätiköidä. Valtion instituutioiden kesken on noudatettava tiettyä kunnioitusta, eikä presidentin asemaa sovi nakertaa nykyisen perustuslain aikana.

Uuteen perustuslakiin tulee kirjata, että valtioneuvosto eikä presidentti johtaa ulkopolitiikkaa.

Kirjassa tulee selväksi, ettei Lipponen pidä suotavana presidentin osallistumista EU-huippukokouksiin, vaikka presidentin osallistumismahdollisuudesta sovittiin hänen hallituskaudellaan, Suomen EU-jäsenyyden alkaessa.

- Suomen tulee kansainvälisillä foorumeilla muiden pohjoismaiden tapaan esiintyä yhdellä äänellä, parlamentaarisessa vastuussa olevan pääministerin edustaessa maatamme Eurooppa-neuvostossa kaiken kattavin valtuuksin. Presidentin mahdollisuus aiheuttaa sekaannusta - riski, joka voi toteutua populistisen, kansaa kosiskelevan presidentin puuttuessa asioihin - on eliminoitava, Lipponen kirjoittaa.

Hän kummastelee puheita, joiden mukaan valta olisi yksissä käsissä, jos se ulkopoliittinen valta kuuluisi valtioneuvostolle. Samalla tavalla toimivat muutkin länsimaiset demokratiat.

Lipponen suuntasi viestin myös sosiaalidemokraattisille puheenjohtajaehdokkaille, jotka Erkki Tuomiojaa lukuunottamatta ovat pontevasti puolustaneet presidentin asemaa. Hän huomautti, että jonain päivänä sosiaalidemokraatit voivat olla oppositiossa niin hallituksen kuin presidentinkin suuntaan. Silloin on parempi, että valta on parlamentaarista luottamusta nauttivalla hallituksella.

Historiaa Lipposen tapaan

Kirjassa Lipponen käy läpi Suomen historian käännekohtia ja nostaa esille vaiheita ja henkilöitä, jotka hänestä ovat jääneet liian vähälle huomiolle. Ruotsin osaksi päätyminen oli Suomelle suuri etu, joka varmisti länsimaisen yhteiskuntamallin ja demokratian kehittymisen. Tämä taas oli Suomelle pelastus viime sodissa, Lipponen arvioi ja nostaa myös Väinö Tannerin roolia.

Kirjaan sisältyy myös sekä kehuja Lipposen arvostamille ajattelijoille, Matti Klingestä Aarno "Loka" Laitiseen, että madonlukuja joillekin muille. Tölväisyjä saavat osakseen muun muassa Tuomioja, kansanedustaja Heidi Hautala (vihr.) sekä professori Heikki Patomäki.

Lipposen seuraava kirja on muistelmien ensimmäinen osa, jonka on määrä ilmestyä ensi vuonna.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.