Lisää rahaa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle

Ulkoministeriö tukee tänä vuonna kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä 205 miljoonalla markalla. Kansalaisjärjestöjen tuki on 20 miljoonaa suurempi kuin viime vuonna. Se muodostaa varsinaisen kehitysyhteistyön koko budjetista noin 11 prosenttia. Tukea saa yhteensä 160 suomalaista järjestöä, joilla on 430 hanketta yli 70 maassa. Neljätoista miljoonaa markkaa jaetaan muutamalle kymmenelle kansainväliselle kansalaisjärjestölle.

Lääkärit ilman rajoja-järjestö sai viime vuonna Nobel-palkinnon

Suurimpia kotimaisia tuensaajia on kansalaisjärjestöjen kattojärjestö Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa, joka saa 25 miljoonaa markkaa. Kansalaisjärjestöjen globaaleihin kehityskysymyksiin liittyvää tiedotusta tuetaan kahdeksalla miljoonalla markalla. Kansainvälisiin tuensaajiin kuuluu muun muassa korruptiota vastaan taisteleva Transparency International. Tukea saavat kansainväliset järjestöt toimivat yleensä sellaisilla aloilla, joilla suomalaisjärjestöillä ei ole toimintaa, mutta jotka ovat Suomen kehitysyhteistyölle tärkeitä. Näihin kuuluvat muun muassa ihmisoikeuksien, demokratian ja hyvän hallinnon edistäminen.

Köyhimmille tukea

Suurin osa suomalaisten kansalaisjärjestöjen hankkeista on suunnattu sosiaalisektorille, kuten terveydenhuoltoon, vammaistyöhön ja koulutukseen. Invalidiliitto on mukana vammaisia kouluttavassa ja työllistävässä pyörätuolinvalmistuksessa Itä-Afrikassa. Suomen Latu kunnostaa puolestaan Kilimanjaro-vuoren ulkoilureittejä Tansaniassa. Uusia alueita järjestöjen kehitystyössä ovat Keski-Aasia, Länsi-Afrikka, entinen Jugoslavia ja Kaakkois-Aasian köyhimmät maat.

Apua pyritään ohjaamaan kaikkein köyhimmille ihmisille, jotta he voisivat itse parantaa elinolojaan. Esimerkiksi Suomi-Azerbaidzhan-seura kehittää maanviljelyä ja yrittäjyyttä yhdessä azerbaidzhanilaisen paikallisyhteisön kanssa. Keski-Aasiassa toiminnan käynnistäminen on ollut hidasta, alueella ei ole vapaan kansalaistoiminnan perinteitä, eikä suomalaisilla järjestöillä ole sinne yhteyksiä. Tuella halutaan myös tukea ja kehittää kehitysmaiden omaa kansalaistoimintaa. Tuettavia hankkeita valitaan sillä perusteella, että ne noudattavat Suomen kehitystyön päätavoitteita, joita ovat tuen suuntaaminen köyhimmille ja ympäristönsuojeluun.

EU-byrokratia hirvittää


Hankkeiden rahoituksesta ulkoministeriö maksaa 80 prosenttia, ja järjestöt saavat itse hankkia viimeisen viidenneksen. Kourallinen suomalaisia kansalaisjärjestöjä on ryhtynyt myös hakemaan EU:n komission hallinnoimia kehitysyhteistyövaroja, mutta kokemukset eivät ole olleet kannustavia. Kankea ja byrokraattinen toimintatapa on merkinnyt sitä, että rahan saaminen kestää kauan. EU edellyttää myös, että sen rahoittamat hankkeet ovat vähintään 140 000 markan kokoisia, mikä ylittää pienempien järjestöjen voimavarat.

Kehitysyhteistyöstä vastaava komissaari

on vaatinut EU:n kehitysyhteistyön tehostamista, päätösten nopeuttamista sekä avun parempaa kohdentamista köyhimmille avuntarvitsijoille. Nielsonin uudistusehdotuksia odotetaan Suomessakin suurella mielenkiinnolla. EU on hyvin suuri kehitysyhteistyön rahoittaja. Sen vuotuinen tukibudjetti on noin 9 miljardia euroa (yli 50 miljardia markkaa). Tästä kansalaisjärjestöille on korvamerkitty noin 1,2 miljardia markkaa.
(STT)

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.