Lisäbudjetti velkoihin ja hallinnon menoihin

Hallitus on päättänyt tämän vuoden lisäbudjetin sisällöstä. Valtio lyhentää velkojaan ja tulevia korkomenoja yli 15:lla miljardilla markalla. Hallinnonalojen menoihin osoitetaan runsaat 2 miljardia markkaa.

Lisäbudjetista on päätetty

Valtiovarainministeriön ehdotuksen mukaisesti lisäbudjettiin ei oteta täysimääräisesti kevään palkankorotusesitysten edellyttämiä menoja. Sauli Niinistön mukaan on jo aiemmin sovittu, että palkankorotusmenot sisällytetään yleisiin toimintamenoihin.

Palkankorotusten kulut valtion virastoille olisivat runsaat 600 miljoonaa markkaa, mutta lisäbudjetissa niille varataan nyt 450 miljoonaa.

Tielaitos ei mukana

Tielaitoksen liikelaitostamisen aiheuttamat menot eivät ole mukana lisäbudjetissa, koska itse uudistus ei ole edennyt eduskunnassa. Niinistön mukaan tähän 700 miljoonan markan pakettiin palataan myöhemmin. Telakkatukeen lisäbudjetissa esitetään vielä ylimääräistä 140 miljoonan markan määrärahaa. Hallitus antaa lisäbudjettiesityksen eduskunnalle perjantaina.

Lisäbudjetin rahat tulevat pääosin Soneran osakkeiden myynnistä sekä osinkotuloista. Myös verotuloja on valtion kassaan kertynyt ennakoitua enemmän. Esitys annetaan eduskunnalle perjantaina.

Valtion palkansaajat tyrmistyneet lisäbudjetista

Valtion henkilöstöä edustavat palkansaajajärjestöt ovat närkästyneitä hallituksen päätöksestä jättää kevään palkankorotusvarat osittain lisäbudjetin ulkopuolelle. Valtion resursseja heikennetään jatkuvasti, kun todellinen ongelma on resurssipula, valtiosektorin pääsopijajärjestöt Akava-JS, STTK-J ja VTY paheksuvat yhteisessä kannanotossaan.

-Valtiolla tehdään ns. harmaita ylitöitä ilman korvausta niin paljon, että rahaksi muutettuna se on moninkertainen verrattuna Niinistön ajamaan palkkaleikkaukseen. Ei pidä ihmetellä, jos valtion suosio työnantajana heikkenee edelleen, kannanotossa todetaan. Järjestöt yrittävät vielä paikata vajausta vaikuttamalla eduskuntaan. Jos tämä ei onnistu, virastojen ennustetaan joutuvan vajaan rahoituksen vuoksi pahoihin ongelmiin, vaikka irtisanomisia tai lomautuksia ei tulisikaan.

Palkkalinjauksen uskotaan vaikeuttavan myös määräaikaisten työntekijöiden jatkomahdollisuuksia. Järjestöt pitävät selvänä, että palkankorotusten budjetointi on keskeisesti valtion neuvottelupöydässä esillä seuraavalla neuvottelukierroksella. Myös Akavan puheenjohtaja Risto Piekan mukaa kokemus on osoittanut, että palkankorotusten vajaa budjetointi mitä todennäköisemmin johtaa henkilöstösupistuksiin tai lomautuksiin. -Valtion linja työnantajana kostautuu pitkällä aikavälillä osaavien nuorten siirtyessä yksityisten työnantajien palvelukseen.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.