Mainos

Littoistenjärven ihme puhuttaa: Uimakelvoton, haiseva ja samea vesi muuttui kemikaaleilla kristallinkirkkaaksi

Littoistenjärven osakaskunnan puheenjohtajalla Jukka Heikkilällä on syytä hymyyn, sillä sameasta ja haisevasta järvestä on tullut kristallinkirkas. Rannalla riittääkin nyt ihmettelijöitä.


– Ennen järvessä pystyi uimaan vain alkukeväästä, sillä järvi oli täynnä sinilevää eikä sitä voinut käyttää edes löylyvetenä. Nyt kemiallisen käsittelyn kirkastaman järven rannoilla riittää ruuhkaksi asti ihmettelijöitä. Uimarit ovat ottaneet järven omakseen, kun uintikielto poistettiin, iloitsee Heikkilä.

Littoisenjärven puhdistusprojektista löytyvät ensimmäiset paperit kymmenen vuoden takaa.

– Järvi on varmaan Suomen eniten mitattu järvi ja monien vaiheiden jälkeen tulimme vakuuttuneiksi siitä, että järvi ei menisi pilalle kemikaaleista. Kävimme tutustumassa useisiin kohteisiin kuten Rymättylän Kirkkojärveen ja Lahden Matjärveen, joissa kemiallisia käsittelyitä on aiemmin tehty, Heikkilä kertoo.

Muut keinot eivät tepsineet

Littoistenjärveä on yritetty kunnostaa vuosia eri tavoin, muuan muassa hoitokalastuksella ja lisäämällä happipitoisuutta, mutta mikään ei ole tepsinyt.

– Kyseessä on isoin suomalainen järvi, joka on nyt puhdistettu. Kemikaali levitettiin viime viikon torstaina ja perjantaina. Seuraamme järven tilaa vielä kolmen vuoden ajan. Polyalumiinikloridi-käsittelyitä on käytetty laajalti Pohjoismaissa ja Pohjois-Amerikassa, kertoo hankkeen projektipäällikkö Milja Vepsäläinen Vahanen Oy:stä.

Kemikaalikäsittelyyn lähdettiin, kun ympäristöministeriö myönsi luvan ja tuli osaltaan mukaan rahoittajaksi hankkeeseen. Nyt Littoistenjärvi on yksi hallituksen kärkihankkeista.

Järveen viisi rekallista alumiinikloridia

Littoistenjärvellä on pari sataa omistajaa, joista suurimmat ovat kunnat. Järveen levitettiin nestemäistä polyalumiinikloridia, jota käytetään esimerkiksi juomaveden käsittelyyn.

– Kemikaalia meni viisi rekallista, mikä on 160 tonnia eli pitoisuus on neljä milligrammaa litrassa. Ensin suunnitelmissa oli huomattavasti suuremmat pitoisuudet. Nyt järven vesi on kirkastunut ja sen arvioidaan vielä vähän kirkastuvan, sanoo Heikkilä.

Heikkilän mukaan on arvioitu, että vesi samenee nykyisestä jonkin verran sitten, kun järven biologiset prosessit käynnistyvät eli järven odotetaan muuttuvan enemmän luonnontilaiseksi.

– Aine ei tartu kaloihin ja niitä voi normaalisti kalastaa ja syödä. Järvestä on löytynyt jopa yli kymmenen vuotiaita 70 senttimetrin kokoisia lahnoja, toteaa Heikkilä.

Alumiinikloridi on saostanut liian fosforin järven pohjaan, mikä näkyy vaaleana sakkana.

– Kemikaalin pitäisi myös estää järven pohjan sedimenteissä olevan fosforin liukeneminen järveen. Järven PH on hieman arvioitua alhaisempi eli 5,5, kun arvioimme, että se olisi 6. Tuulen vuoksi aine levisi hieman epätasaisesti, kertoo Vepsäläinen Vahanen Oy:stä.

Littoistenjärven ihme

Heikkilä toteaa järven rannalla olevan väkeä, koska turkulaiset käyvät varmaan kahteen kertaan omin silmin varmistamassa järven kirkkauden ennen kuin uskovat.

– Itsekin olen käynyt jo kolmeen kertaan ihastelemassa järveä. Luonnossa järven vesi näyttää itse asiassa vielä paremmalta kuin valokuvissa. Veden alumiinipitoisuus on koholla vielä, mutta uintivedellä ei ole mitään pitoisuusrajaa – alumiinia on kuitenkin vähemmän kuin esimerkiksi joissakin järvissä Pohjanmaalla, sanoo Heikkilä.

Tänään lauantaina Littoistenjärvellä järjestetään harppuunakilpailu Saaristomeren sukeltajien toimesta. Tarkoituksena on talkoohengessä puhdistaa järveä särkikaloista, jotta laadukkaammat kalat lisääntyisivät.

– Järvi näyttää paremmalta kuin yksikään Suomen järvi. Järvestä kuoli kalaa paljon vähemmän kuin arvioitiin ja ne olivat lähinna särkikaloja, joita on vielä järvessä kymmenen kertaa enemmän kuin pitäisi. Järvessä asustaa yhä erittäin isoja särkikaloja kuten lahnaa, ruutanaa ja särkeä, kertoo harppuunakilpailua tuottava Marko Ahde.

Ahteen mukaan tänään ei käytetä laitteita vaan sukelletaan vapaasti, koska järven syvin paikka on alle kolme metriä.

– Kävin tänään sukeltamassa ja hauet ja ahvenet eivät olleet moksiskaan kemikaalista. Löysimme rannalta ihmisten nuijalla tappamia isoja haukia, jotka olisi ollut tärkeää jättää järveen emokaloiksi, Ahde sanoo.

Myöhemmin järvestä tullaan karsimaan vielä uppokasvillisuutta, jotta valo pääsee pohjaan asti eikä järvi rehevöidy uudestaan.

Littoistenjärven hoitokunnan puheenjohtaja Heikkilä haluaa vielä erityisesti kiittää ihmisiä, jotka ovat keränneet järvestä kuolleita kaloja astioihin.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.