Loistavat Erkot: Tällainen härdelli syntyi Kekkosen kuolemasta

Antti Blåfield kirjoittaa Helsingin Sanomista kolmen Erkko-sukupolven tiukassa ohjauksessa.

Tänään julkistettavassa Loistavat Erkot – Patruunat ja heidän päätoimittajansa Blåfield kertoo, minkälaisia erikoistoimia presidentti Urho Kekkosen kuolema keskellä yötä aiheutti sanomalehden toimituksessa.

Kekkosen tilan tiedettiin heikentyneen ja lehden toimituksessa valmistauduttiin uutisointiin Kekkosen kuolemasta. Lehden politiikan toimitukseen oli perustettu kello yhteen yöllä jatkuva päivystysvuoro ja uutisesta oli kirjoitettu useita eri versioita käytettäväksi sen mukaan, kuinka myöhään uutinen tulisi.

Uutinen Kekkosen kuolemasta tuli lopulta STT:ltä 31.8.1986 kello 1.14. Päivystäjä oli lehden onneksi vielä paikalla ja huomasi sen kello 1.22.

Latomoon lähetettiin tieto, ettei sieltä ehdittäisi lähteä kotiin, mutta yhtiön yövuorolaisia kuljettava bussi oli jo ehtinyt lähteä matkaan eikä bussiin ollut puhelinyhteyttä.

Paikalle kutsuttiin politiikan uutispäällikkö Arto Astikainen ja toimituspäällikkö Janne Virkkunen, joka soitti Sanomalan painotaloon ja keskeytti aamun lehden painamisen.

Astikainen ja Virkkunen tulivat toimitukseen perä jälkeen. ”En ole koskaan nähnyt miehen selviävän niin nopeasti kuin Janne tuona yönä selvisi, kun hänelle kirkastui, missä liemessä ollaan”, Astikainen kertoo kirjassa.

Virkkusilla oli ollut edellisenä iltana vieraita kylässä, ja iltaa oli istuttu myöhään, kirjassa kerrotaan suuresta uutisyöstä.

Toimituksesta soitettiin latomon työnjohdolle ja pyydettiin ohjeita latomokoneen käynnistämiseen. Ohjeita ei kuitenkaan tippunut, koska ” toimittajilla ei ole mitään asiaa latomakoneisiin, niiden käyttäminen kuuluu kirjatyöntekijöille”.

Tuumailun jälkeen miehet päättivät kirjoittaa itse tekstin, liimata sen uutisetusivulle ja lähettää Sanomalaan painoon.

”Idea oli hieno mutta toteutus hankala. Kirjoituskoneet oli jo poistettu toimituksesta, ja tavallinen printteri tulosti liian pientä ja sotkuista tekstiä, jotta sitä olisi voinut käyttää lehdessä. Ainoa vaihtoehto oli käyttää ns. laatukirjoitinta, jonka jälki muistutti hyvän sähkökirjoituskoneen tuottamaa tekstiä. Sillä sai tehtyä otsikon muuta tekstiä suuremmaksi. Ongelmaksi muodostui se, miten laatukirjoittimesta saa ulos täsmälleen kahden palstan levyisen tekstin. Yhden palstan tavutukset menivät täysin pipariksi. Monen yrityksen jälkeen syntyi siisti kahden palstan uutinen. Tekstiä kertyi 13 riviä. Vedimme vielä ympärille paksun mustan linjan”, Astikainen muistelee.

Viime hetkellä Sainio siirsi sivulle aseteltua printtiä, ja siihen jäi hänen musteisen peukalonsa jälki. Olkoot jälki siinä muistona, Virkkunen sanoi.

Taideteos lähetettiin lopulta laserlähettimellä Sanomalaan ja loppu hyvin kaikki hyvin: uutinen Kekkosen kuolemasta ehti 130 000 lehteen. Helsingin Sanomat oli ainoa sanomalehti, jossa uutinen sinä sunnuntaiaamuna oli.

Kursivoidut kohdat ovat suoria lainauksia kirjasta.

Lisäys 11.11.2014 klo 18.03: Toisin kuin kirjassa kerrotaan, Helsingin Sanomat ei ollut ainoa lehti, joka kertoi seuraavana aamuna Kekkosen kuolemasta. Myös Savon Sanomat ehti saada uutisen lehteensä. 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.