Lomarahan uudistus herättää kauhua – ”Ala muutenkin lähellä kuristustilaa”

Lomarahojen muuttuminen lakisääteisiksi ei ilahduta työnantajia. Markkinointialan mukaan 20 hengen toimistossa lakiuudistus tarkoittaisi ainakin 30 000 euron lisäkustannuksia vuosittain. 

Lomarahan muuttuminen lakisääteiseksi olisi markkinointi- ja ja viestintäyrityksille erittäin ikävä asia, sanoo Markkinointiviestinnän Toimistojen Liiton toimitusjohtaja Tarja Virmala.

– Se lisäisi paljon kustannuksia. Ala on muutekin mennyt lähelle kuristustilaa, koska mainonta on vähentynyt, Virmala harmittelee.

Tuloksentekokyky alan yrityksillä on heikentynyt, ja lomarahan lakisääteisyys lisäisi Virmalan mukaan tuskaa entisestään.

– Laskimme ekonomistin kanssa alustavasti, että esimerkiksi 20 hengen toimistossa tämä tarkoittaisi vähintään 30 000 euron lisäkustannuksia vuodessa. Lasku on kuitenkin tehty alakanttiin, sillä alalla työskentelee myös erittäin kovapalkkaisia ihmisiä.

Osa yrityksistä maksaa lomarahaa, osa ei 

Virmalan mukaan käytäntö alalla vaihtelee. Jotkut yritykset maksavat lomarahaa, jotkut ovat neuvotelleet tilalle jotain muuta, joissain lomarahaa ei ole maksettu koskaan. 

– Tämä olisi kansantaloudellisesti aika merkittävä liike. Nimenomaan pk-yrityksiin on syntynyt viime aikoina työpaikkoja, ja tässä mielessä tällainen muutos olisi elinkeinopoliittisesti erittäin outo, Virmala manaa.

Myös Suomen Yrittäjien mukaan hallituksen päätös tehdä lomarahasta lakisääteinen ja leikata sitä 30 prosentilla tuo uusia kustannuksia järjestäytymättömille pienyrittäjille.

Tällä hetkellä velvollisuus maksaa lomarahoja perustuu työehtosopimuksiin, ja jotta niitä voidaan leikata, niistä pitää tehdä lakisääteisiä. 

Lomarahan puute korvattu usein palkassa

Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi, että työehtosopimusten ulkopuolella työskentelee yksityisellä sektorilla noin 225 000 palkansaajaa, joille lomarahaoikeutta uutena palkkaeränä nyt esitetään.

Usein tällaisissa yrityksissä on sovittu, että lomaraha kompensoidaan palkassa. Toisaalta lomarahasta on voitu sopia, vaikka työehtosopimusta ei olisikaan.

Yrittäjien mukaan tehokkain ja tarkoituksenmukaisin keino kilpailukyvyn parantamiseksi olisi lisätä paikallisen sopimisen mahdollisuuksia. 

Lomaraha on vakiintunut osa Suomen palkkajärjestelmää. Lomarahaa eli lomaltapaluurahaa alettiin maksaa alun perin metalliliiton työntekijöille vuonna 1971.

Taustalla oli toisaalta turvata taloudellisesti työntekijöiden lomanvietto, toisaalta varmistaa että nämä palaavat työpaikoille. Työntekijät saattoivat hakeutua loman aikana esimerkiksi Ruotsiin töihin. 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.