Loppiaisen ajankohdasta on käyty vääntöä vuosien ajan

Kirkkohallituksesta arvioidaan, että loppiaista vietetään myös ensi vuonna tuttuun tapaan 13 päivää joulun jälkeen. Vaikka loppiainen osuu tuolloin keskiviikoksi, se on vapaapäivä.

Työnantajat ovat esittäneet loppiaisen ja muiden arkipyhien siirtämistä viikonloppuun jo ainakin vuodesta 1952 asti.  

Vuosina 1973-1991 loppiaista vietettiin aina lauantaina 6.-12. tammikuuta välisenä aikana. Järjestely tehtiin aikanaan työmarkkinajärjestöjen toivomuksesta, mutta siitä luovuttiin. 

Suomessa vietetään 11 kirkkolaissa määriteltyä juhlapäivää

Ne ovat uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäinen, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, helluntai, juhannuspäivä, pyhäinpäivä, joulupäivä ja toinen joulupäivä.

Pääsiäistä ja helluntaita vietetään aina sunnuntaisin, joten kirkollisista juhlapäivistä yhdeksän osuu joko aina tai joinakin vuosina arkipäivälle. 

Kiinteästi tiettyyn arkipäivään sijoittuvat pitkäperjantai (perjantaina), toinen pääsiäispäivä (maanantaina), helatorstai (torstaina) sekä juhannuspäivä ja pyhäinpäivä (lauantaina). Päivämäärän mukaan määräytyvät uudenvuodenpäivä, loppiainen, joulupäivä ja toinen joulupäivä.

Suomessa vietettävät yhteiskunnalliset arkipyhät ovat vappu ja itsenäisyyspäivä. Niiden paikka kalenterissa määräytyy päivämäärän mukaan.

Lähde: EVL/ Arkipyhäselvitys



Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo kertoo, että näköpiirissä ei ole ainakaan nopeita muutoksia arkipyhien vieton suhteen.

– Kirkko ei aio esittää kirkollisten päivien siirtoa, Keskisalo sanoo. - Tietenkin teoriassa on mahdollista, että kirkollisista juhlapäivistä tehtäisiin työpäiviä. Mutta sitä näyttivät vastustavan ainakin työntekijäjärjestöt viime vuoden neuvotteluissa.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen ja kirkon selvitys mahdollisista arkipyhien järjestelyistä valmistui viime elokuussa. Evankelis-luterilainen kirkko ei nähnyt selvityksen pohjalta syytä muuttaa kirkkolain säädöksiä kirkollisten juhlapäivien sijoittelusta. Selvityksen taustalla oli vuoden 2013 työllisyys- ja kasvusopimus. 

Arkipyhien siirtämisestä päättää kirkolliskokous. Työmarkkinajärjestöt ja eduskunta voivat puolestaan päättää siitä, millä ehdoilla arkipyhinä työskennellään ja ovatko ne ylipäätään vapaapäiviä. 

Kirkossa perustellaan arkipyhien pitämistä ennallaan muun muassa kulttuurisilla ja historiallisilla syillä.

– Niillekin, joille arkipyhillä ei ole uskonnollista merkitystä, on tämmönen kulttuurinen merkitys kuitenkin olemassa. Toinen perustelu liittyy ihmisten suojelun näkökulmaan. On tutkimustietoa, että työn ja vapaan vuorottelu edistää työssä jaksamista ja palautumista.  Tässä mielessä ihmisen suojelun näkökulma on vahva myös kirkolla näiden kirkollisten perustelujen lisäksi.

Loppiainen on yksi kirkon vanhimmista juhlista; sitä on vietetty 200-luvulta asti.
Loppiaista on alun perin vietetty Jeesuksen syntymän ja kasteen muistoksi, mutta keskiajalla loppiaisen sisällöksi vakiintui läntisessä kristikunnassa idän tietäjien saapuminen Jeesuksen seimelle.


Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.