Lotta Svärd -järjestö 80 vuotta

Itsenäisyytemme ensimmäisinä vuosikymmeninä vaikuttaneen Lotta Svärd -järjestön perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 80 vuotta. Sotien jälkeen lakkautetun naisten maanpuolustusjärjestön 80-vuotisjuhlaa vietetään maaliskuun 23. päivänä Finlandia-talossa.

-Pyrimme järjestämään todella mieleenpainuvan tilaisuuden, juhlatoimikunnan puheenjohtaja, valtiopäiväneuvos Elsi Hetemäki-Olander kertoi tänään Katajanokan Kasinolla juhlatoimikunnan tiedotustilaisuudessa. Tilaisuus on tarkoitettu kiitokseksi ja kunnianosoitukseksi vanhoille lotille. Vastaava juhlatilaisuus järjestettiin myös 10 vuotta sitten, mutta järjestön perustamisen 90-vuotisjuhlaa ei Hetemäki-Olanderin mukaan välttämättä enää nähdä. Lottia on vielä elossa kuutisenkymmentä tuhatta, mutta heidän keski-ikänsä alkaa jo olla yli 80 vuotta.

Hieman haikeastakin pohjavireestä huolimatta perinnettä vaalitaan vielä suurella innostuksella ja harmaantuvien leidien isänmaallisella naisenergialla. Noin 1600 juhlijaa vetävään Finlandia-taloon eivät kaikki halukkaat kuitenkaan mahdu. Tilaisuuteen ei voi ostaa lippua, vaan ne jaetaan järjestöjen kautta. -Toivomme, ettei lipuista nyt ihan ilmiriitaa synny, Hetemäki-Olander totesi. Lotta-juhlintaan voi kuitenkin osallistua kuluvan vuoden aikana muutenkin, sillä myös maakunnissa järjestetään paikallisin voimin kymmenkunta lotta-juhlaa. Finlandia-talon juhlan juhlapuhujana on Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja Elisabeth Rehn. Juhlassa esitetään mm. Kirsti Mannisen käsikirjoittama ja ohjaama lottakavalkadi Uskolliset sydämet.

Historiaprojekti etenee

Juhlinnan lisäksi myös Lottien Suomi -historiaprojekti on tällä hetkellä juhlatoimikunnan mukaan hyvässä vauhdissa. Projektin päämääränä on tuottaa nykyaikaisin tutkimusmetodein uutta tietoa lottien toiminnasta niin rauhan kuin sodan aikana. Samalla tutkitaan toiminnan merkitystä aikansa naisille ja naiskuvalle sekä paikallisyhteisölle muun muassa kulttuuripalvelujen tuottamisessa.

Tutkimusprojektissa käsitellään myös järjestön lakkauttamista vuonna 1944 ja sen jälkeen julkisuudessa käytyä keskustelua muun muassa Paavo Rintalan Sissiluutnantti-romaanin julkistamisen jälkeen sekä lottaperinteen viriämistä 1990-luvulla. Eri tieteenaloilla ja vuosikymmenillä liikkuvan Lottien Suomi -historiaprojektin tutkimustyön toteutuksesta vastaavat tutkijat Annika Latva-Äijö, Marjo Laitinen, Pia Olsson ja Tiina Kinnunen. Projekti päättyy vuonna 2002.

(STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.