Luonnonvarainneuvosto: Suurpetoriski hallintaan

Maa- ja metsätalousministeriön yhteydessä toimiva luonnonvarainministeriö katsoo, että kaikkien suurpetojen kannansäätely metsästyksen avulla on yhteiskunnalle välttämätöntä. Vahinkoa ja uhkaa aiheuttavat, ihmiseen tottuvat suurpedot tulee lopettaa välittömästi, neuvosto toteaa ministeriölle jättämässään kannanotossa. Näin erityisesti karhut ja sudet voitaisiin pitää edelleen erämaaeläiminä.

Karhu

Neuvoston puheenjohtaja, kansanedustaja Pertti Mäki-Hakola esitteli neuvoston kantaa tänään Helsingissä. Hänen mukaansa neuvosto ymmärtää petojen herättämän pelon.
-Karhu, susi, ahma ja ilves kuuluvat luontoon, mutta niiden kanta on hallittava, selvitti Mäki-Hakola. Neuvoston mielestä ministeriön on aloitettava tutkimus suurpetoihin liittyvästä turvallisuusriskistä ja sen vaikutuksista. Ministeriön toivotaan myös selvittävän sitä, miten karhujen ja susien asettuminen lähelle ihmisasumuksia voidaan ehkäistä ensisijaisesti muuten kuin metsästyksellä.

Karhu ja ilves ovat levittäytyneet viime vuosien aikana eteläiseen ja läntiseen Suomeen, sen sijaan susi ja ahma ovat harvinaisempia. Esimerkiksi susikanta on pysynyt viime vuosina sadan yksilön tasolla.

Karhukanta lähes 1000 yksilöä

Neuvosto esittää kuitenkin, että suurpetojen metsästyksen käytännön järjestelyjä pitää yksinkertaistaa lainsäädäntöä kehittämällä. Poikkeustilanteissa uhkaa aiheuttavien suurpetojen poistaminen on neuvoston mukaan jätettävä poliisilain nojalla tehtäväksi. Mäki-Hakolan mukaan karhujen peltometsästykseen suhtauduttiin kielteisesti, koska se saattaisi lisätä epäterveitä metsästystapoja.

Neuvosto asettaa tavoitteeksi sen, että suurpetokannat jakautuvat mahdollisimman tasaisesti, mutta kuitenkin suhteutettuna niiden luontaisten saaliseläinten kannanvahvuuksiin. Kaakkois-Suomen kasvanutta karhukantaa voitaisiin neuvoston mielestä karsia aikaistamalla kannanhoitometsästystä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi karhuja olevan Suomessa kaikkiaan noin 800, todennäköisesti noin tuhat yksilöä. Kanta vastaa suurpetotyöryhmän neljän vuoden takaista tavoitetta.

Karhukantaan syntyy vuosittain 150-160 pentua ja rajan yli Venäjältä tulee noin 30 yksilöä. Mm. karhun hitaan lisääntymisen vuoksi karhujen kannansäätelyssä tarvitaan erityistä tarkkaavaisuutta, neuvosto huomauttaa.

Susilaumat radioseurannassa

Susi

Susikanta on pysynyt viime vuosina sadan yksilön tasolla, kun tavoitteena on 160 yksilöä vuoteen 2010 mennessä. Venäjän puolella susikanta on pienentynyt. Suomessa sudet ovat keskittyneet Kainuuseen sekä Ylä-Karjalaan Lieksan ja Nurmeksen seudulle. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan Kuhmon seudulla elää kaksi vahvaa susilaumaa, jotka eivät näytä aiheuttaneen huomattavaa vahinkoa kotieläimille. Paikalliset asukkaat tuntevat turvallisuutensa kuitenkin heikentyneen. Osa Kuhmon susista on radioseurannassa, joten niiden liikkeet tiedetään tarkoin.

Ahmoja arvioidaan olevan myös noin sata yksilöä. Kanta on hienoisessa kasvussa. Ilveskanta on runsastumassa itäisen ja läntisen Suomen alueilla. Kantaan kuuluu noin tuhat yksilöä.
(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.