Luonnosta vieraantuminen näkyy Myrkytyskeskuksen puheluissa

HUSin alaisuudessa toimiva Myrkytystietokeskus vastaanottaa vuosittain noin 40 000 puhelua. Valtaosa puheluista tulee pienten lasten vanhemmilta, kun taaperon suuhun on joutunut jotain sopimatonta.

Myrkytystietokeskuksen ylilääkärin Kalle Hopun mukaan yksikään soitto ei ole turha, eikä mikään kysymys liian tyhmä. Soiton saa tehdä nimettömänä, mikä Hopun mielestä alentaa kynnystä soittaa ilman, että soittaja pelkää leimautumista hölmöksi.

– Soittokynnyksen on hyvä olla matala, jotta uskalletaan soittaa tarpeeksi ajoissa. Meidän kannaltamme on tärkeää, että tilanteeseen päästään puuttumaan varhaisessa vaiheessa. Meillä ihan aiheellisiin ja asiallisiinkin soittoihin voi liittyä outoja juttuja. Niihin on totuttu.

Muuttuneet elinolot näkyvät yhteydenotoissa. Valtaosa ihmisistä elää nykyään kaupungeissa, eikä luontoa enää tunneta kuten ennen.

– Sieniä ja myrkyllisiä eläimiä ei tunneta samalla lailla kuin ennen. Kyse ei ole uusavuttomuudesta, vaan enemmänkin kokemuksen ja harjoituksen puutteesta.

Nettisukupolvi on oppinut hakemaan tietoa verkon välityksellä. Myös Myrkytystietokeskus on uusinut nettisivujaan, ja osaan kysymyksistä löytyykin sivujen kautta vastaus.

– Puhelujen määrä on pysynyt samana usean vuoden ajan, mutta sisältö on osin muuttunut. Kun verkkosivuilta löytyy vastauksia jo ennakkoon, ei puheluita tule enää niin paljoa. Verkkosivuilta voi vaikka tarkistaa, onko jonkin tietyn pensaan marjat myrkyllisiä. Näiden yleiskyselyjen määrä on pudonnut kymmenellä prosenttiyksiköllä, kun vastaus löytyy helposti netistä.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.