Maahanmuuttajakoululaiset kertovat: koulu on helppoa, kunhan suomenkieli sujuu

Valtiontalouden tarkastusviraston eilen julkaiseman raportin mukaan oppimiserot ovat Suomessa 18 verrokkimaan suurimmat. Syynä on usein puutteellinen kielitaito, jos esimerkiksi kotona ei puhuta suomea.

Shukri Abdi ja Huda Ali aloittelevat viimeistä vuottaan yläkoulussa. Koulutoiminnassa aktiivisten tyttöjen on tarkoitus lähteä peruskoulun jälkeen lukioon. Keskiarvo koulussa on heillä lähes yhdeksän.

Kieli ei ole kummallekaan ongelma: Abdi ja Ali ovat osallistuneet äidinkielen opetukseen suomalaisten kanssa ja saaneet aina kiitettäviä arvosanoja. Vaikeuksista pääsee helposti yli, kun ymmärtää avunantajaa.

– Aina alussa kaikki kouluaineet ovat hankalia, mutta kun kaverit ja opettajat auttavat, niin kaikki sujuu hyvin, Abdi sanoo.

Kaikilla maahanmuuttajilla tilanne ei kuitenkaan ole sama. Moni joutuu kulkemaan pitkälti yksin, sillä vanhemmista ei ole auttajaksi.

– Koulu perustuu siihen, että kun lapsi saa läksyn, niin kotona täytyy olla aikuisia, jotka ymmärtävät suomea. Järjestelmä ei ota sitä huomioon, että kotona saattaa olla aikuisia, jotka eivät ymmärrä suomenkieltä, Suomen Pakolaisavun ohjaaja Kadar Gelle sanoo Huomenta Suomen haastattelussa.

Suomi vilisee vaikeita termejä

Arkisuomen sujuminen ei vielä takaa helppoa koulutaivalta. Koulussa käytettävä kieli vilisee vaikeita ja yksityiskohtaisia termejä, jotka ovat vaikeita myös kantaväestölle.

Moni kantasuomalainen yläkoululainen ei esimerkiksi välttämättä tiedä, mikä on 'meijeri' tai osaa selittää maantieteellisiä käsitteitä 'lahti' ja 'salmi', Havukosken koulun opettaja Eero Pohjakallio sanoo.

– Kun kantasuomalaisillekin tällaiset termit ovat vaikeita, niin on selvää, että maahanmuuttajataustaiselle ne ovat huomattavan hankalia. Yhtä fiksuja kaikki ovat, mutta jos ei osaa kieltä, se vaikeuttaa kovasti kaikkea muuta opiskelua.

Havukosken koulun tapauksessa kielikynnystä tasoitetaan vuoden kestävällä valmistavalla luokalla. Vuoden aikana on tavoite opettaa nuorelle suomenkieltä ja -kulttuuria sekä yhteiskunnan tuntemusta. Valmistavalta luokalta siirrytään perusopetuksen piiriin vaiheittain jo ensimmäisen vuoden aikana. 

– Valmistavan vuoden aikana noin pääsääntöisesti arkisuomi kehittyy oppilailla sille tasolle, että hän voi opiskella tavallisella luokalla. Havaintomme ovat kuitenkin sellaisia, että opiskelusuomi, akateeminen suomenkieli ei ole riittävällä tasolla. Tämä tuo haasteita viimeistään yläkoulu- ja toisen asteen opintoihin, Havukosken koulun rehtori Arto Martikainen sanoo.

Vaikka maahanmuuttajat tarvitsisivat lisätukea etenkin koulusanaston kanssa, valtiontalouden tarkastusviraston raportin mukaan vain joka kolmas ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajista saa tukiopetusta. Tukiopetuksen määrä laskee edelleen toisen sukupolven maahanmuuttajien kohdalla, joista 80 prosenttia sanoo, ettei ole saanut tukiopetusta.


Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.