Maahanmuuttajat hyväksytään aiempaa paremmin

Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin on muuttunut myönteisemmäksi laman jälkeen. Myönteisimpiä asenteet ovat korkeasti koulutetuilla ja pääkaupunkiseudulla asuvilla. Henkilökohtaiset suhteet maahanmuuttajiin lisäävät myönteistä suhtautumista.

Suhtautuminen eri syistä ja eri maista tulevien ulkomaalaisten maahanmuuttoon on muuttunut kaikissa väestöryhmissä myönteisemmäksi laman jälkeen.Tiedot käyvät ilmi dosentti Magdalena Jaakkolan tutkimuksesta, jossa kuvataan ja selitetään suomalaisten suhtautumista maahanmuuttajiin vuosina 1987, 1993, 1998 ja 2003 tehtyjen, koko väestöä edustavien haastattelututkimusten perusteella.

Vuonna 2003 suhtautuminen ulkomaalaisten työnhakijoiden vastanottamiseen oli myönteisempää kuin laman aikana (vuonna 1993) ja vuonna 1998. Vuosina 1993-2003 kielteiset asenteet ulkomaalaisten työnhakijoiden vastaanottamiseen vähenivät 61 prosentista 38 prosenttiin. Vuonna 2003 lähes kolmasosa oli sitä mieltä, että Suomen pitäisi ottaa vastaan nykyistä paljon tai jonkin verran enemmän ulkomaalaisia työnhakijoita ja suurin piirtein yhtä monet kannattivat vallitsevaa käytäntöä.

Osaaviin maahanmuuttajiin suhtaudutaan suopeasti

Vuonna 2003 puolet suomalaisista oli sitä mieltä, että Suomen pitäisi ottaa vastaan nykyistä enemmän ulkomaalaisia "osaajia", esimerkiksi asiantuntijoita ja tiedemiehiä, opiskelijoita ja kieltenopettajia. Runsas kolmasosa toivoi Suomeen entistä enemmän ulkomaalaisia yrittäjiä. Enemmistö suhtautui myönteisesti maahanmuuttajien toimimiseen lääkäreinä, opettajina, lastenhoitajina, sosiaalityöntekijöinä, työvoimatoimiston virkailijoina ja poliiseina.

pakolaisia

Pakolaisuuden syyt halutaan tietää

Kielteiset asenteet pakolaisia kohtaan ovat vähentyneet laman jälkeen ja vallitsevan käytännön hyväksyminen on lisääntynyt. Suhtautuminen sota- ja ympäristöpakolaisiin sekä kehitysmaiden nälkää näkeviin oli myönteisempää kuin poliittisesti, uskonnollisesti tai rodun vuoksi vainottuihin ja niihin pakolaisiin, joiden paon syytä ei tiedetty.

Laman aikana asenteet kovia

Laittomat maahanmuuttajat

Sosioekonomisen uhan kokeminen selitti varauksellista suhtautumista maahanmuuttajiin kaikkina tutkimusajankohtina. Mitä enemmän vastaajat pelkäsivät maahanmuuttajien uhkaavan suomalaisten työllisyyttä ja sosiaaliturvaa, sitä varauksellisemmin he suhtautuivat ulkomaalaisen työvoiman ja pakolaisten vastaanottamiseen. Laman ja suurtyöttömyyden aikana (1993) sosioekonomista uhkaa koettiin yleisemmin kuin ennen lamaa (1987) ja sen jälkeen (1998 ja 2003). Kilpailua työmarkkinoilla ja sosiaaliturvasta pelkäsivät eniten ne, joiden oma työmarkkina-asema oli heikoin eli työntekijät, työttömät ja eläkeläiset.

Koulutus ja sukupuoli vaikuttavat

Korkea koulutus selitti kaikkina tutkimusajankohtina eniten myönteistä suhtautumista maahanmuuttajiin. Vuonna 2003 korkea-asteen koulutuksen saaneista ja ylemmistä toimihenkilöistä lähes 60 prosenttia oli sitä mieltä, että Suomen pitäisi ottaa vastaan nykyistä enemmän ulkomaalaisia työnhakijoita.

Miehet kannattivat naisia useammin koulutuksen perusteella valikoivaa muuttoliikettä. He toivoivat myös naisia useammin Suomeen lisää ulkomaalaisia yrittäjiä ja muita erityisosaajia. Naiset korostivat enemmän humanitaarisia seikkoja. He suhtautuivat pakolaisiin ja ulkoisesti suomalaisista erottuviin kansallisuusryhmiin myönteisemmin kuin miehet.

Nuoret pojat ja eläkeläiset rasistisia

Nuorten poikien (15-17 v.) asenteet maahanmuuttajia kohtaan olivat huomattavasti varauksellisempia kuin samanikäisten tyttöjen. Joka neljäs poika piti itseään rasistisena ja kannatti ainakin osittain skinheadien ulkomaalaisvastaista toimintaa. Eläkeikäiset yhtyivät vanhoihin rasistisiin asenneväittämiin vielä useammin. Eläkeikäisten rasistisuus oli kuitenkin tiedostamatonta, sillä he pitivät itse itseään muita harvemmin rasistisina.

Asuinpaikka vaikuttaa asenteisiin

Pääkaupunkiseudulla suhtauduttiin ulkomaisen työvoiman ja pakolaisten vastaanottamiseen myönteisemmin kuin pienissä kaupungeissa ja maaseudulla. Vuonna 2003 lähes puolet pääkaupunkiseudulla asuvista vastaajista oli sitä mieltä, että Suomen pitäisi ottaa vastaan ulkomaalaisia työnhakijoita nykyistä enemmän.

Politiikka näkyy asenteissa

Myös poliittinen ideologia vaikutti asenteisiin. Vihreiden ja kokoomuksen kannattajat suhtautuivat muita myönteisemmin ulkomaalaisiin työnhakijoihin. Noin puolet heistä oli sitä mieltä, että Suomen pitäisi ottaa vastaan nykyistä enemmän ulkomaalaisia työnhakijoita. Vasemmistoliiton kannattajat korostivat sen sijaan - vihreiden ohella - muita yleisemmin humanitaarisia näkökohtia. He olivat muita useammin sitä mieltä, että Suomen pitäisi ottaa vastaan nykyistä enemmän pakolaisia.

Omakohtaiset kokemukset vähentävät epäluuloa

Ne, jotka tunsivat henkilökohtaisesti "Suomessa asuvia ulkomaalaisia", suhtautuivat muita myönteisemmin ulkomaalaisiin työnhakijoihin, pakolaisiin ja eri kansallisuusryhmiin. Ne, jotka eivät tunteneet henkilökohtaisesti yhtään maahanmuuttajaa, suhtautuivat maahanmuuttoon kielteisimmin ja liittivät siihen eniten taloudellisia, sosiaalisia (esimerkiksi rikollisuus) ja terveydellisiä (esimerkiksi aids ja huumeet) uhkakuvia.

Virolaiset nousseet

Kaikkiin tutkimuksessa mainittuihin kansallisuusryhmiin suhtauduttiin aiempaa myönteisemmin. Suomalaisista 74 prosenttia suhtautui edelleen myönteisesti inkerinsuomalaisten maahanmuuttoon. Suhtautuminen virolaisiin on muuttunut laman jälkeen myönteisemmäksi. Vuonna 2003 myönteisesti virolaisten maahanmuuttoon suhtautui 61 prosenttia ja avioitumiseen heidän kanssaan 55 prosenttia. Suhtautuminen venäläisiin on huomattavasti myönteisempää kuin lamavuonna 1993 ja myönteiset asenteet venäläisiä kohtaan ovat lisääntyneet myös vuoden 1998 jälkeen. Suhtautuminen somaleihin on aiempaa myönteisempää, vaikkakin edelleen varauksellista.

Maahanmuuttajatyttö koulussa

Moniarvoisuus ja suvaitsevaisuus lisääntyneet

Maahanmuuton seurauksiin suhtauduttiin vuonna 2003 aiempaa optimistisemmin. Vastaajat korostivat entistä enemmän kulttuurielämän monipuolistumista, kielitaidon, suvaitsevaisuuden, elämäniloisuuden ja ulkomaankaupan lisääntymistä sekä talouselämän elpymistä maahanmuuton seurauksena. Vain runsas neljäsosa vastaajista uskoi suomalaisen kulttuurin joutuvan uhanalaiseksi maahanmuuton lisääntyessä. Enemmistö pelkäsi kuitenkin huumeiden, aidsin, rikollisuuden ja levottomuuksien leviämistä Suomeen maahanmuuton lisääntyessä.

Valtaosa eli 84 prosenttia vastaajista oli vuonna 2003 täysin tai osittain sitä mieltä, että maahanmuuttajien olisi hyvä säilyttää äidinkielensä ja opettaa sitä lapsilleen. Runsas puolet oli ainakin osittain sitä mieltä, että Suomen tulee järjestää ulkomaalaisille opetusta heidän äidinkielellään, jos he sitä haluavat. Joka kolmas antaisi ulkomaan kansalaisten äänestää eduskuntavaaleissa sen jälkeen, kun he ovat asuneet muutaman vuoden Suomessa. 27 prosenttia myöntäisi heille oikeuden asettua kansanedustajaehdokkaaksi.

(MTV3)

(Seitsemän uutiset 26.10.2005)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.