Maahanmuuttajien työtilanne parantunut

Työmarkkinajärjestöjen mukaan puutteellinen kielitaito haittaa yhä eniten ulkomaalaistaustaisten työllistymistä.

Maahanmuuttajien työvoima käy entistä paremmin kaupaksi Suomessa. Ulkomaalaistaustaisten työttömyysprosentti on laskenut useita prosenttiyksiköitä viime vuosina.

Työllistämiskynnys on alentunut samaa tahtia noususuhdanteen ja työvoimapulan kanssa. Myös asenteet ovat muuttuneet myönteisimmiksi. Lamavuosina siivoojiltakin vaadittiin vielä lähestulkoon täydellistä kielitaitoa ja jopa Suomen kansalaisuutta.

- Vaatimustaso joustaa selkeästi sen mukaan, onko työvoimatarvetta vai ei, sanoo Helsingin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander.

Ulkomaalaistaustaisten työllistämistä halutaan tehostaa. Hallitus toivoo kuitenkin lisää työvoimaa myös ulkomailta, sillä työikäisen väestön määrän ennakoidaan vähenevän huomattavasti vuoden 2010 jälkeen. Tilanne on äitymässä yhdeksi pahimmista EU-maissa.

- Meillä on ollut sillä tavalla hankala tilanne, että samaan aikaan on ollut sekä korkea työttömyys että orastava työvoimapula. Tällöin on vähän ristiriitaista kovin aktiivisesti lähetä hakemaan ulkomaalaista työvoimaa, ennen kuin on varmistettu, että kotimaassa tilanne on hallinnassa, sanoo johtaja Mervi Virtanen työministeriöstä.

Luovia ratkaisuja

Helsingissä ollaan Forsanderin mukaan pulassa, kun iso lohko työvoimaa jää kohta eläkkeelle. Kovinta huolta Forsander kantaa terveydenhuollosta - siellä työ pitäisi järjestää niin, että heikollakin kielitaidolla olisi mahdollista pärjätä.

Yhä useampi muuttaa työn vuoksi

Työmarkkinajärjestöjen mukaan puutteellinen kielitaito haittaa yhä eniten ulkomaalaistaustaisten työllistymistä. Forsanderin mielestä pulmana on enemmänkin halu organisoida työtä uudelleen. Myös kolmansista maista tulleiden osaamisen tunnustaminen on osoittautunut ongelmalliseksi. Esimerkiksi lääkäritutkintoja on laillistettu reippaasti sairaanhoitajatutkintoja enemmän.

- Voi sanoa, että osa sairaanhoitajapulasta on myös sillä lailla aiheutettua, että pätevöitymistä olisi voinut hoitaa tehokkaammin.

Forsanderin mielestä ala ei ole ollut kovin halukas ottamaan vastaan ulkomaista työvoimaa.

- Ymmärrän sen hyvin terveydenhuollossa. Jos sinne tulee heikolla kielitaidolla varustettuja uusia ihmisiä, niin opastamisen määrä kiireen keskellä on ihan hirveää.

Virtanen muistuttaa, että myös suomalaisia sairaanhoitajia on lähtenyt ulkomaille.

- Toisaalta terveydenhuollossa on kaikkien intressissä varmistaa, että osaaminen on olemassa, hän sanoo.

Ruotsissa hammaslääkäripulaa vastaan on hyökätty löysentämällä kielitaitovaatimuksia. Hammashoitaja kommunikoi potilaan kanssa, jos lääkäri ei osaa ruotsia.

- Suomessa tilanne ei ole vielä tullut niin pahaksi, että oltaisiin turvauduttu luoviin ratkaisuihin, Forsander arvelee.

Pois matalapalkoista

Entä maahanmuuttajien kasaantuminen matalapalkka-aloille? Forsanderin mielestä keskeistä on se, että ihmisillä on mahdollisuus edetä.

- Tällä hetkellä näyttää siltä, että maahanmuuttajat kasvavat pois matalapalkka-aloilta, jos heillä on toisenlainen koulutus ja motivaatio lähteä eteenpäin.

Määrällistä tavoitetta maahanmuutolle ei ole asetettu. Taloustilanteen kehittyminen on viime kädessä aina avoin, eikä poistuvaa työvoimaa korvaavia lukuja ole muutenkaan mieltä asettaa.

- Työmarkkinat eivät toimi niin, että kun yksi lähtee, täytyy saada toinen perässä. Täytyy muistaa, että kun maahan tulee uusia ihmisiä, syntyy uusia tarpeita, ja se taas vaatii uutta työvoimaa. Toisaalta ihmiset tuovat myös kulutuspotentiaalia.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.