Maahanmuutto lisää kunniaan liittyvää väkivaltaa

Kunniaan liittyvä väkivalta Suomessa lisääntyy.

Maahanmuuttajien määrä kasvaa, ja 1990-luvulla tulleiden lapset ovat nyt teini-iässä. Ilmiön tiedetään olevan olemassa, mutta tutkittu tieto ja kokonaisnäkemys puuttuvat.

- Kunniaväkivallan kanssa eletään samassa ilmiössä kuin 10-15 vuotta sitten meidän omassa perheväkivallassamme. Tuolloin väkivalta oli äärimmäisen piilossa, Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikön johtaja Kari Tolvanen arvioi.

- Nyt puhutaan väkivallasta maahanmuuttajaperheiden keskuudessa. Heidän luottamuksensa viranomaisiin on heikompaa kuin syntyperäisten suomalaisten. Kaikki maahanmuuttajaperheiden väkivalta ei ole kunniaväkivaltaa, vaan siellä esiintyy myös perisuomalaista perheväkivaltaa, huomauttaa Tolvanen.

Poliisi on yksittäistapauksissa puuttunut väkivallan uhkaan yhdessä sosiaaliviranomaisten kanssa. Nuoria, täysi-ikäisiä tyttöjä on autettu muuttamaan kotoaan salaiseen paikkaan.

Työllistyminen vähentää juoruilua

Maahanmuuttajien sopeuttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan entistä paremmin voisi ehkäistä väkivaltaa.

- Työllisyydellä ja osallisuudella on todella tärkeä rooli siihen, kuinka paljon kunniaan liittyvää väkivaltaa on, projektipäällikkö Marjo van Dijken Mannerheimin lastensuojeluliitosta toteaa.

- On uhkaavaa, jos istutaan kahviloissa ja juorutaan päivästä toiseen siitä, mitä omassa yhteisössä tapahtuu. Kahvipöytäkeskustelussa ihmiset äkkiä keksivät kaikenlaista. Oletko nähnyt sen tytön, hän ei kyllä ole kauhean siveellinen. Kaikilla pitäisi olla muutakin ajateltavaa kuin muiden kunniallisuus, pohtii van Dijken.

Maahanmuuttajayhteisöjen sisällä on aktiivisia ihmisiä, jotka auttavat tilanteiden ratkomisessa.

- Jokaisessa yhteisössä on omat ongelmansa ja tilanteensa. Nuoret naiset keskustelevat aiheesta keskenään ja ovat vertaistukena toisilleen, van Dijken selittää.

Mannerheimin lastensuojeluliitolla on käynnissä kunniaan liittyvän väkivallan ennaltaehkäisyhanke Amoral.

- Pyrimme estämään väkivaltaa vanhemmuutta tukemalla. Tarjoamme kulttuuritulkkausta viranomaisille, konsultaatiota perheille ja nuorille, koulutusta ja kirjallista tietoa, kertoo van Dijken.

Ongelmiin pitäisi päästä kiinni varhain

Ensi- ja turvakotien liitosta kerrotaan, että kunniaan liittyvät väkivaltatapaukset tulevat esille turvakodeissa, mutta eivät päivittäin.

Sen sijaan maahanmuuttajanaisten keskuudessa työskentelevän järjestön, Monika-Naisten toimintaan ilmiö vaikuttaa joka päivä. Järjestö tarjoaa tukea väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille ja lapsille. Sillä on myös turvakotitoimintaa.

- Koulussa ja poliisitoimessa osataan aiempaa paremmin nähdä ja nostaa epäilyksiä, kun väkivaltakysymykset on nostettu suomalaisessa yhteiskunnassa enemmän esille. Ihmiset ovat tulleet tietoisemmaksi, sanoo toiminnanjohtaja Reet Nurmi.

Siltikään uhreilla ei ole riittävästi tietoa omista oikeuksistaan, kertovat raiskauskriisikeskus Tukinaisen juristit.

- Siksi moni heistä jää ilman oikeudellista ja psykososiaalista tukea. Tukinaisen kokemusten mukaan lähisuhdeväkivalta pahenee ja raaistuu ajan myötä. Siksi on tärkeää, että kunniaväkivallan uhrilla olisi mahdollisuus saada apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Suvun kunniaa puolustetaan uudessa kotimaassakin

Kunniaan liittyvää väkivalta tapahtuu perheissä, mutta sen suhde perheväkivallan käsitteeseen ei ole yksiselitteinen.

Monika-Naiset-järjestön toiminnanjohtajan Reet Nurmen mukaan kunniaan liittyvää väkivaltaa tulisi katsoa yhtenä naisiin kohdistuvan väkivallan muotona, jolla on omat erityispiirteensä.

- Muutoin maalataan mörköä, ikään kuin kunniaan liittyvä väkivalta olisi jotenkin erikoisempaa, Nurmi sanoo.

Marjo van Dijken Mannerheimin lasten suojeluliiton Uudenmaan piiristä haluaa korostaa yhteisön taholta tulevaa painetta kunniaan liittyvässä väkivallassa. Väkivaltaa käyttää usein isä tai veli, mutta myös monet muut suvun jäsenet, ja väkivallalla on yleensä suvun passiivinen tuki.

- Mies ei koe puolustavansa vain omaa kunniaansa, kuten perheväkivallassa, vaan koko sukunsa, esi-isiensä ja koko etnisen ryhmänsä kunniaa. Hän on tämän tiedostetun tai tiedostamattoman paineen uhri.

- Uhkaaja voi olla sukulaismies Suomessa tai perheen kotimaassa. Veljeä tai isää voidaan painostaa kaukaakin pitämään nuori nainen kunniallisena, van Dijken toteaa.

Kunnian suojelemisen tarpeen voi nostaa vääränlainen vaatetus tai huhu siveettömyydestä. Väkivaltaan saattaa johtaa myös pelko, että nainen menee naimisiin toiseen heimoon kuuluvan kanssa tai ei suostu naimisiin suvun valitseman miehen kanssa.

Väkivalta voi olla myös henkistä ja ilmetä painostuksena.

- Keinoina voivat olla esimerkiksi alistaminen, uhkailu, nöyryytys ja taloudellinen syrjintä, listaa Nurmi.

(MTV3 - STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.