Madot apuna Parkinsonin taudin tutkimuksessa

Kuopiossa on otettu merkittävä askel Parkinsonin taudin hoidossa. Tutkijat ovat pystyneet mallintamaan taudin kulkua sukkulamadossa, jonka myötä taudin lääkekehityksen uskotaan nopeutuvan merkittävästi.

Laboratorio

Kuopion yliopistossa kehitetty siirtogeeninen matomalli tuo uutta toivoa Parkinsonin taudin parantamisesta.
Parkinsonin taudin lääkekehityksen uskotaan nopeutuvan merkittävästi kun Kuopion yliopistossa on onnistuttu kahden vuoden työnjälkeen mallintamaan taudin kulku sukkulamadossa. Merkittävä kehitysaskel on tänään julkistettu maailman tutkijoille.

Kuopion yliopiston A.I.Virtanen -instituutin tutkijat ovat voittaneet kansainvälisen kilpajuoksun. He onnistuivat ensimmäisinä maailmassa kehittämään sukkulamadon avulla mallin ihmisen Parkinsonin taudille.

- Matoihin on pistetty ihmisen geeni, joka on osallisena Parkinsonin taudissa ja muissa vastaavissa tämänkaltaisissa taudeissa, Kuopion yliopiston tohtoriopiskelija Suvi Vartiainen sanoo.

Siirtogeenisiä matoja pystytään tuottamaan pienessä ajassa vaikka miljoonia. Geenin mukana matoon pannaan väriainetta, joka ultraviolettivalossa osoittaa geenisiirron onnistuneen. Luonnossa maaperässä esiintyvä mato elää vain muutaman viikon, joten Parkinsonin tautia vastaavat oireetkin kehittyvät lyhyessä ajassa.

- Huomasimme hermosolujen kuolemista ja sitten madot liikkuvat myös huomattavasti huonommin kuin nämä normaalit madot tässä taustalla, Vartiainen kertoo.

Mallin avulla voidaan nyt etsiä lääkitystä Parkinsonin tautiin, johon sairastuu 1 % yli 50-vuotiaista. Parannuskeinoa siihen ei vielä ole.

- Nykyisin on nämä mikrosirututkimukset ja tämä matomalli, joka huomattavasti nopeuttaa geenien ja muiden tekijöiden tutkimista, niin nyt on kyllä toivoa. Uskon että tutkimus nopeutuu huomattavasti, sanoo Kuopion yliopiston vanhempi tutkija Merja Lakso.

Parkinsonin taudin matomallia on odotettu maailman tutkijapiireissä kovasti. Saavutus vie Kuopion uudelleen siirtogeenisen tutkimuksen huipulle.

- Kuopiohon on ollut pioneerina näissä siirtogeeniasioissa. Kymmenen vuotta sitten oli Huomen-nauta ja nyt tällä kertaa siirrytään vähän pienempiin eläimiin eli matoihin, jatkaa Lakso.

Muita eläinkokeita paljon yksinkertaisempi matomalli soveltuu myös muiden aivosairauksien tutkimiseen.

(MTV3)

(Seitsemän uutiset 26.06.2003).

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.