Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt ei pääse Linnan juhliin: "Olen vähän huonossa kunnossa"

Suomen vanhin elossa oleva Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt seuraa tänä vuonna Linnan juhlia kotoa käsin. 94-vuotias Gerdt kertoo MTV Uutisille heikon terveytensä estävän juhlimisen.

– En ole menossa linnaan, olen vähän huonossa kunnossa. Kuulonikin on niin huono, Gerdt sanoo.

Mannerheim-ristin ritari ei halunnut antaa pidempää haastattelua, mutta kertoi kuitenkin pystyvänsä yhä asumaan kotonaan.

Mannerheim-ristin ritarien säätiön pääsihteeri, everstiluutnantti Pekka Kouri kertoo MTV uutisille ilmoittaneensa Gerdtin poisjäännistä tasavallan presidentin kansliaan. 

– Kyse on varotoimenpiteestä. Tuomas Gerdt oli keskustellut asiasta lääkärinsä ja lastensa kanssa ja päätti sitten jäädä pois, Kouri sanoo. 

Kuka kättelee ensimmäisenä?

Gerdtin oli määrä mennä juhliin tyttärensä kanssa. Viime vuonna sotaveteraani juhli linnassa niin ikään tyttärensä kanssa. Hän kätteli presidenttiparin perinteen mukaisesti ensimmäisenä, ja kaikki muut vieraat tulivat hänen jälkeensä. 

Presidentti Martti Ahtisaari aloitti vuonna 1994 perinteen kutsua Mannerheim-ristin ritarit linnan joka itsenäisyyspäivä. Samalla alkoi myös perinne, jonka mukaan Mannerheimin-ristin ritarit ovat ensimmäisenä kättelyvuorossa. 

Tänä vuonna Linnan juhlissa presidenttiä kättelee Gerdtin poissa ollessa ensimmäisenä joku muu sotaveteraaneista. Ensimmäisen kättelijän henkilöllisyyttä ei vielä ole kerrottu julkisuuteen. 

Gerdt on joutunut jättämään juhlat väliin kahdesti aikaisemminkin, vuosina 2011 ja 2013. Hän on kuitenkin osallistunut juhliin jo 20 kertaa. 

Vuonna 2011 Gerdtin juhlat jäivät väliin hänen puolisolleen sattuneen tapaturman vuoksi. Tuolloin ensimmäisenä presidenttiä kätteli ensimmäisenä opetusneuvos, sotaveteraani Antti Henttonen.

Kaksi vuotta myöhemmin, eli 2013, Mannerheim-ristin ritarin osallistumisen esti juhlan järjestäminen Presidentinlinnan remontin vuoksi Tampere-talossa, jonka portaat olivat Gerdtille liian hankalat. Tuolloin ensimmäisenä kätteli sotaveteraani Vihtori Siivo.

Sankarillista toimintaa Kannaksella

28.05.1922 syntynyt Kaiho Tuomas Albin Gerdt toimi sodassa taistelulähettiupseerina Jalkaväkirykmentti 7:ssä. Hänet nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi 8. syyskuuta 1942. Gerdt oli tuolloin sotilasarvoltaan kersantti.

Gerdtin yksikkö, jalkaväkirykmentti 7, oli mukana yhdessä asemasodan ankarimmista taisteluista Karjalan kannaksella Ohdan lohkoksi nimetyllä alueella 20.–22. heinäkuuta 1942. 

Mannerheim-ristin Gerdt sai juuri kyseisissä taisteluissa tehdyistä uroteoista. Vapaaehtoisena hyökkäykseen lähtenyt Gerdt kantoi kuolettavasti haavoittuneen esimiehensä pois keskeltä tulitusta. Hän palasi tämän jälkeen taisteluun, mutta haavoittui kasvoihin.

Puolitoista kuukautta myöhemmin Gerdt vastaanotti Mannerheim-ristin sotilassairaalassa ollessaan toipumassa.

Tuomas Gerdtille myönnetyn Mannerheim-ristin saantitodistuksen teksti:


"Ylipäällikkö on pvm:llä 8.9.42 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi alikersantti Kaiho Tuomas Albin Gerdtin.


Alikersantti Gerdt on sodan alkuvaiheista alkaen erikoisesti kunnostautunut taistelulähettitehtävissä, joutuen pitämään yhteyttä eri komentoportaitten välillä erittäin vaikeissa olosuhteissa. Paitsi rohkeutta vaatii tällainen työskentely nopeita itsenäisiä ratkaisuja ja aika annoksen synnynnäistä neuvokkuutta.

Kerran vihollisen onnistuessa yllättämään komppanian, johon alikersantti Gerdt kuului, haki hän itsenäisesti toimien tykistön apua. Tällöin joutui hän mm. ylittämään erään maastonkohdan, jota vihollinen tulitti 10:llä konekiväärillä ja yli 10:llä pikakiväärillä ja konepistoolilla keskittäen samaan maastokohtaan yhtäjaksoisesti raskaitten kranaatinheittimien tulen. Tällä teollaan alikersantti Gerdt pelasti komppaniansa suurilta tappioilta.

Monissa muissa kiperissä tilanteissa on hän kylmäverisesti ja itseään säästämättä suorittanut tekoja, joitten arvon tuntee vain sellainen, joka on joutunut johtamaan joukkoja tilanteissa, milloin kaikki muut yhteydet ovat poikki ja milloin vain miehinen kunto ja urhoollisuus voivat toimittaa perille annetut käskyt ja ilmoitukset.

20.-21.7.42 Kannaksella "Sevastopolista" käydyn taistelun aikana ilmoittautui alikersantti Gerdt vapaaehtoisena vastaiskua tekemään määrättyyn osastoon. Ensimmäisenä miehenä syöksyi hän eteenpäin tuhoten konepistoolillaan ja käsikranaateilla kymmeniä vihollisia pyrkien aina pahimpaan ja ratkaisevimpaan paikkaan.

Vihollisen erittäin ankarasta tulesta välittämättä kantoi hän kuolettavasti haavoittuneen kapteeni Tofferin suojaan jatkaen sitten taistelua reippaana ja rohkeana aina haavoittumiseensa saakka. Hänen esikuvansa vaikutti suuresti viimeisen vastaiskun onnistumiseen."

Lähde: Mannerheim-ristin ritari


Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.