Mannerheim-ritari Pentti Iisalo kuollut

Mannerheim-ristin ritari Pentti Iisalo kuoli sairaalassa kotikaupungissaan Lahdessa illalla. Hän oli kuollessaan 88-vuotias.

Iisalo oli tunnettu isänmaata korostavista mielipiteistään. Suurelle yleisölle Iisalo tuli tunnetuksi etenkin siitä, että presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla hän johti viime vuosina yhä harvenevaa Mannerheim-ristin ritarien ryhmää. Viimeksi juhlaan pääsi enää kaksi ritaria. Alkujaan 191 ritarin ryhmästä elossa on enää kolme.

Iisalo oli kuudestoista ritari. Ylipäällikkö Mannerheim myönsi Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin hänelle 1. lokakuuta 1941.

Iisalo menestyi etenkin jatkosodan hyökkäysvaiheessa kesällä 1941. Elokuun lopussa 21-vuotiaana vänrikkinä hän tuhosi Karjalan kannaksen taisteluissa Tiurin sillan luona itselleen tuntemattomalla panssarintorjuntatykillä vihollisosastoja ja turvasi näin omien joukkojen selustan. Haavoituttuaan hän oli sittemmin pitkään pois rintamalta.

Iisalo oli loppuun saakka ahkera puhuja ja kirjoittaja. Hänet nähtiin monissa tilaisuuksissa pitämässä puheita, joissa korostettiin maanpuolustushenkeä ja isänmaan arvoja. Puheiden henki oli siten sama kuin muutama vuosi sitten kuolleella toisella näkyvällä Mannerheim-ristin ritarilla jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothilla.

Ammatiltaan Iisalo oli metsänhoitaja. Sotilasarvoltaan hän oli kapteeni.

Veljille myös

Pentti Iisalo oli nuorin Iisalon perheen neljästä sodassa menestyneestä pojasta. Toinen veljesten sisarista on eduskunnan entisen puhemiehen Paavo Lipposen äiti.

Veljeksistä kahdelle myönnettiin Mannerheim-risti. Kahdelle muullekin sitä esitettiin, mutta esityksiä ei hyväksytty. Perusteluna oli, ettei samaan perheeseen voi myöntää enempää kuin kaksi ristiä. Pentti Iisalo oli sitä mieltä, että vanhin veli Viljo Iisalo olisi parhaiten ansainnut Mannerheim-ristin.

Mannerheim-ristin ritareista ovat vielä elossa Tuomas Gerdt (86) Lappeenrannasta, Heikki Nykänen (88) Forssasta ja Onni Määttänen (100) Joensuusta.

Mannerheim-ristin ritariksi nimitettiin jatkosodan aikana ja välittömästi sotien jälkeen 191 sotilasta. Ylipäällikkö Mannerheim halusi kunniamerkin, joka voitiin samanlaisena - ilman aikaisempaa "luokkajakoa" - antaa niin kenraalille kuin sotamiehellekin. Ensimmäinen ritari oli eversti Ruben Lagus.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.