Martat piirakkamerkistä: Kaipaisi persoonallista rypytystä

Pohjois-Karjalan Marttojen keittiössä Joensuussa ollaan kaikkein pyhimmässä. Sen lähemmäs karjalanpiirakan sielunelämää ei pääse missään.

Kotitalousasiantuntija Tiina Anola-Pukkila ja toiminnanjohtaja Katja Kolehmainen vääntävät taikinaa nyrkit jauhossa. Kaulinta on jo käytetty.

– Nämä ovat nyt niitä kakkaroita ja tämä on pulikka jolla piirakkapuolia ajellaan, selittää Anola-Pukkila piirakka-aihioiden alkuvaiheita.

– Siellä tehtaalla niillä ei ole tuommosia vehkeitä?

– Ei niillä ole eikä tämmösiä käsiä, Kolehmainen vakuuttaa.

Postin selitys ontuu

Karjalanpiirakan kotikonnuilla teollisuuspiirakkaa esittävä postimerkki suorastaan naurattaa.

–Totta kai hymyilytti ja ilostakin siinä mielessä, että on ihana kun näitä karjalaisia perinneleivoksia pääsee postimerkkiin. Sehän on vain hyvä asia meille kaikille, mutta kyllähän sen heti huomasi, että nyt on tapahtunut brändäyksen loppuunviennissä pieni virhe, Kolehmainen huomauttaa kohteliaasti.

Posti ja merkin suunnittelija ovat selittäneet, että postimerkkikoossa käsintehty piirakka ei näyttänyt kuvassa hyvältä.

– Kyllä se vähän ontuvalta selitykseltä kuulostaa.

Käsintehty - tekijänsä näköinen

Kolehmainen muistuttaa, että teollisesti tuotetut piirakat ovat kaikki samaa mallia.

– Ite tehdyssä on aina se oma pikantti, pieni ja kaunis lisänsä, ja tekijänsä näköinen kädenjälki.

Esimerkiksi rypytys on persoonallista, sen voi aloittaa päästä tai keskeltä. Direktiivin mukaan ryppyjä pitää olla 13 kappaletta.

– Ryppyjen määrä riippuu tietysti piirakoiden koosta. Ja se koko määritellään aina nälän mukaan, Anola-Pukkila vertaa.

Pieneen nälkään tehdään pikkuruisia coctailpiirakoita, joissa on vähemmän ryppyjä. Isoon nälkään sitten isompia ja enemmän ryppyjä.

– Direktiivi taitaa määritellä, että karjalanpiirakka on 7-20 senttiä pitkä. No siihen mittaa se sopii.

Perussatsi 100 piirakkaa

Anola-Pukkila arvioi, että perusmartta pyöräyttää kerralla keskimäärin 100 piirakkaa.

– Meidän supermartat kun ryhtyy askareisiin niin siinä syntyy 300-400 piirakkaakin kerralla, Kolehmainen nauraa.

Toiminnanjohtaja laskee, että maakunnan martat leipoivat ja tarjoilivat viime vuonna 47 000 piirakkaa turisteille. On siinä pulikka kieppunut.

Kupsakka ja rapsakka

Useimmat suomalaiset purevat kaupasta ostettuja teollisuuspiirakoita. Mutta mistä sen käsintehdyn oikeasti tunnistaa, jos on asiassa ihan ummikko.

– Kyllä sen tunnistaa aina. Se tuntuu kädessä erilaiselta ja viimeistään sen tunnistaa kun alkaa syömään, Anola-Pukkila määrittelee.

Mutta minkälainen on se piirakkamalli joka siihen postimerkkiin olisi pitänyt ottaa?

Kolehmainen pyörittelee tarjontinta, jossa on ainakin neljän eri tekijän piirakoita. Sitten hän valitsee yhden.

– Tässä on tosi kauniit muodot. Rypytysjälki on omanlaisensa, se on paistunut reunoilta ja siinä on väriä, siitä tulee makua. Piirakan kuoren on oltava sellainen kupsakka ja rapsakka. Tämä olisi minun valinta postimerkkiin.

 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.