Masennuslääkkeitä käytetään yhä enmmän

Masennuslääkkeiden kulutus kasvoi Lääkelaitoksen ja Kelan tuoreen tilaston mukaan viime vuonna 12 prosenttia. Korvauksia masennuslääkkeistä sai 268 000 suomalaista eli 21 000 enemmän kuin edellisenä vuonna.

Rahaa masennuslääkkeisiin käytettiin viime vuonna 374 miljoonaa markkaa. Valtaosa eli 88 prosenttia masennuslääkkeistä oli viime vuonna jo uudempia ja kalliimpia lääkkeitä, joten markkamääräisesti myynti kasvoi15 prosenttia.

Masennuslääkkeiden liikakäytöstä tai turhasta käytöstä ei kuitenkaan voida juurikaan puhua. Päinvastoin lääkehoito on edelleen vähäisempää kuin väestöllä arvioidaan olevan masennusta, sanoo Suomen Psykiatriyhdistyksen puheenjohtaja Raimo K.R. Salokangas Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.
Salokankaan mukaan vastaanotolla vastaan tulleet ongelmat kertovat pikemminkin siitä, että hoitoa ei ole aloitettu riittävin annoksin. Hyviä tuloksia voidaan odottaa vain silloin, kun lääkeannos on riittävä. Salokankaan mukaan Suomessa käytetään masennuslääkkeitä edelleen vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa, vaikka päinvastaistakin on julkisuudessa väitetty.

Liikakäyttöpuheista syyllisyyttä

Psyykenlääkkeiden liikakäytöstä puhuvat yleensä muut kuin psykiatrian alan asiantuntijat. Puheet heijastuvat Salokankaan mukaan myös vastaanotoilla. Masentuneet potilaat tuntevat syyllisyyttä, kun he eivät ole pystyneet selviytymään ilman lääkkeitä.
-Aiemmin myös psykiatrienkin keskuudessa oli kahdenlaista suuntausta. Psykoterapia ja lääkkeet asetettiin vastakkain. Nykyään kuitenkin ajatellaan, että vakavan masennuksen hoitoon tarvitaan molemmat, jos halutaan hyvä hoitotulos, Salokangas sanoo.
-Osa lievistä masennuksista voidaan kuitenkin hoitaa joko terapialla tai lääkkeillä. Masennus paranee myös itsestään, jos sitä ylläpitävät tekijät eivät ole kovin voimakkaita. Hoidolla pystytään kuitenkin lyhentämään masennusjaksoja ja ehkäisemään uusien jaksojen puhkeamista, sanoo Salokangas.

Asennoituminen psyykenlääkkeisiin on Salokankaan mukaan kuitenkin muuttunut myönteisemmäksi. Potilaat uskaltavat hakea apua varhaisemmassa vaiheessa. Riippuvuutta pelätään kuitenkin edelleen, vaikka uudet lääkkeet eivät sitä aiheutakaan. Kaikki keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet aiheuttavat vastavaikutuksia, jos lääkitys lopetetaan yhtäkkisesti. Uusillakin lääkkeillä herkimmillä potilailla voi olla viikon parin aikana epävarmuuden ja huimauksen tunnetta, kun keskushermosto hakee uutta tasapainotilaa. Tästä syystä lääkehoito onkin aina lopetettava varovasti.

Hyvä hoitosuhde säästää

Psykoosilääkkeiden kulutus on säilynyt ennallaan, vaikka rahaa niihin kuluikin viime vuonna noin 20 prosenttia edellisvuotista enemmän. Kaikkiaan korvattujen psykoosilääkkeiden kustannukset olivat viime vuonna 208 miljoonaa markkaa.
Psykoosien määrä on Salokankaan mukaan suhteellisen vakio, mutta potilaat siirtyvät vähitellen kalliimpiin lääkkeisiin, joilla on vähemmän sivuvaikutuksia ja hoitomyöntyvyys parempi. Näin myös sairaalahoidon kustannukset jonkin verran vähenevät.
Esimerkiksi skitsofreniassa suurin hoidollinen ongelma on lääkityksen omatoiminen keskeyttäminen. Silloin sairaustila huononee ja edessä on sairaalahoito. Tärkeintä on skitsofreniapotilaalle on kuitenkin onnistunut hoitosuhde ja hoidon seuranta. Jos se on kunnossa pärjätään myös vanhoilla lääkkeillä, jos se on huono, eivät uudetkaan lääkkeet auta, sanoo Salokangas.
Skitsofrenian kohdalla lääkekustannukset ovat uusien lääkkeiden aikana vain 5-6 prosenttia. Suuret kustannukset syntyvät työkyvyttömyydestä ja toistuvasta sairaalahoidot. Molempia saadaan vähennettyä, kun hoito toimii hyvin.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.