TV-Opas

Mediatutkija: Putous on suomalaista iltamaperinnettä parhaimmillaan

Tv:llä on mediatutkijan mukaan yhä rituaalinomaista viehätystä ja valtaa.  Vaikka katsomisesta on tullut tutkitusti yhä pirstaleisempaa, tv kokoaa edelleen isoja yleisöjä samaan aikaan ruudun ääreen. Yksi osoitus siitä on Putous.

Twitter ja Facebook pullistelevat lauantai-iltana Putousta. Kommenttien määrästä ja niiden sisältämästä hehkutuksesta voisi kuvitella, että koko Suomi tuijottaa tv:tä vatsaa pidellen – sen minkä sosiaalisen median päivitykseltään ehtii.

Ihan jokaista suomalaista Putous ei ole vielä tavoittanut, mutta katsojaluvut ovat huimat. Putouksen toinen jakso keräsi yli 1,4 miljoonaa katsojaa. Viikko sitten esitettyä aloitusjaksoa seurasi 1 361 000 suomalaista.

Putous on kuin Linnan juhlat

Yhtä suuria katsojalukuja keräävät tavallisesti vain Linnan juhlat ja jääkiekon MM-kisat, jos Suomi on mukana loppupeleissä, sekä viihdeohjelmista Tanssii tähtien kanssa.

Niihin Putousta voikin mediatutkijoiden mielestä verrata.

– Näissä kaikissa on tavallaan kyse tiettyyn aikaan tapahtuvasta tapahtumasta. Putous on tv:n tv:tä varten luoma tapahtuma, jota ihmiset seuraavat siksi, että voisivat keskustella siitä muiden kanssa, tutkija Mikko Hautakangas Tampereen yliopistosta arvioi.

Jyväskylän yliopiston tutkijan Heikki Kuutin mukaan Putous edustaa suomalaista lauantai-iltojen iltamaperinnettä parhaimmillaan.

– Isolla porukalla kokoonnutaan jonnekin, esiintyjät heittävät mitä ihmeellisempää hetulaa ja ihmisillä on hauskaa.

Sosiaalinen media siivittää katsojalukuja

Mikko Hautakangas muistuttaa, että lauantai-iltana parhaaseen katseluaikaan menestyvä huumoriohjelma ei ole suinkaan ensimmäinen laatujaan.

– Lauantai on ollut jo vuosikymmenet koko kansan tv-ilta. Ja vaikka tv:n katselu on todistetusti pirstaloitunut ja ohjelmia katsotaan suorana tv:stä yhä vähemmän, tv:llä on vielä rituaalinomaista viehätystä ja valtaa. Joitain ohjelmia halutaan edelleen katsella yhdessä ja livenä.

Putoukseen liittyy Hautakankaan mukaan myös voimakas sosiaalisen median yhdistäminen ja "second screen" -ajattelu.

– Ohjelma ei tapahdu vain tv-ruudulla vaan myös Twitterissä, Facebookissa ja netin muilla keskustelupalstoilla, eivätkä ihmiset halua jäädä oman sosiaalisen piirinsä keskusteluista ulos.

Heikki Kuutti arvioi, että sosiaalisen median kautta tulee jopa sosiaalinen pakko katsoa ohjelmaa.

– Tämä on ihan puhdasta hypetystä. On yksi asia joka nousee elämää suuremmaksi puheenaiheeksi, ja sitä kautta leviää joka paikkaan.

Putous tuottaa ilmiöpolttoainetta muulle medialle

Putouksen lukuisat sanonnat ja sutkaukset ovat Mikko Hautakankaan mielestä yksi syy siihen, että ohjelmaa halutaan seurata.

– Sehän siinä hauskaa onkin, että Putouksen sketsihahmokilpailu oli aluksi ikään kuin parodiaa siitä ilmiöstä, mitä siitä itsestään tuli. Aluksi idea oli se, että Putouksessa ei ole sketsejä ollenkaan vaan pelkät hahmot ja hokemat. Eli miksi tehdä sketsejä, kun pelkät hahmot riittävät.

Myös muu media pitää Hautakankaan mukaan Putous-ilmiötä yllä.

– Putous on ollut siinä mielessä monimediallisesti kiinnostava, että siitä irtoaa otsikoita iltapäivälehdille ja niiden näyttelijöillä on oma julkisuusarvonsa. Vaikkapa Iina Kuustonen on kiinnostava esimerkiksi naistenlehtien näkökulmasta. Putouksen ympärillä pyörivä valtajulkisuus on iso ekosysteemi. Se tuottaa ilmiöpolttoainetta monille toimijoille.

Tampereen yliopiston mediatutkija Seppo Kangaspunta tähdentää vielä, että Putouksessa ei ole kyse vain suuresta hypetyskuplasta.

– Se on sen verran viihdyttävä, hauska ja kekseliäs ohjelma, että se on vain lyönyt läpi.

Putousta nähdään tänä keväänä 8 jaksoa. Ensi viikon jaksossa ensimmäinen sketsihahmo putoaa pois Vuoden sketsihahmokilpailusta.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.