Meteorologi: Tämä talvi esimakua tulevaisuuden talvista

Talvi on ollut lauha ja maan etelä- ja keskiosassa vähäluminen. Myös merijäätä on ollut tavanomaista vähemmän. Asiantuntijoiden mukaan tällaiset talvet tulevat Suomessa yleistymään ilmastonmuutoksen edetessä.

Pohjoisilla leveysasteilla, erityisesti Pohjois-Euroopassa, ilmastonmuutoksen ennakoidaan näkyvän muun muassa talvilämpötilojen kohoamisena ja talvisateiden lisääntymisenä.

- Tämä talvi on hyvä esimerkki tulevasta, sillä kosteat ja lauhat talvet yleistyvät tulevaisuudessa. Lumikauden ennakoidaan lyhenevän, kuten tänä talvena: lumi tuli myöhään ja suli varhain. Vesi- ja räntäsateiden osuuden arvellaan kasvavan Etelä- ja Keski-Suomessa, kun taas lumisateiden vähenevän. Pohjoisessakin lumena tulevien sateiden määrä vähenee, mutta niiden intensiteetti voi kasvaa. Se tarkoittaa, että lumikausi lyhenee sielläkin, mutta lunta voi sydäntalvella olla nykyistä enemmänkin, sanoo MTV Uutisten meteorologi Markus Mäntykannas.

Tämä talvi on siis esimakua tulevasta.

– Tämä on juuri se kuva, joka tutkijoilla on. Ilmastonmuutos, sikäli kun päästöt jatkuvat, on vasta alussa ja etenee vielä hitaasti. Toistaiseksi luonnollinen vuosien välinen vaihtelu hallitsee, mutta ilmastonmuutoksen piirteet nousevat vähitellen esiin, toteaa johtaja Mikko Alestalo Ilmatieteen laitokselta.

Vuodet eivät ole veljeksiä

Neljä edellistä talvea olivat etenkin maan eteläosassa tavanomaista lumisempia, tänä talvena lunta on ollut erittäin vähän.

Ilmastonmuutos näkyy eniten pohjoisilla alueilla

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n syksyllä 2013 julkaistussa raportissa arvioidaan neljää uutta kasvihuonekaasuskenaariota.

- Vaihtoehdoista vakavin, nykytahdilla kasvavat kasvihuonekaasupäästöt, johtaisi maapallon keskilämpötilan kohoamiseen lähes kolmesta viiteen astetta vuoteen 2100 mennessä.

- Jos taas päästöt onnistuttaisiin kääntämään nopeaan laskuun jo vuoden 2020 tienoilla, lämpötila nousisi silti noin asteen.

- Kansainvälisesti asetettu tavoite lämpötilan nousun rajoittamisesta kahteen asteeseen edellyttäisi kasvihuonekaasupäästöjen rajua vähentämistä.

- Raportti vahvistaa tietoa, että ilmastonmuutoksen eteneminen näkyy voimakkaimmin pohjoisilla alueilla. Arktisen merijään vuosittain peittämä alue on pienentynyt. Myös kevään lumipeite pohjoisella pallonpuoliskolla on kutistunut.

- Suomen osalta on arvioitu, että jos maapallon keskilämpötila nousisi kahdella asteella tämän vuosisadan aikana, Suomessa vuoden keskilämpötila nousisi noin 3,5 asteella, talvella peräti viidellä asteella ja kesälläkin yli kahdella asteella. Samalla vuotuinen sademäärä lisääntyisi Suomessa 10-15 %.

Lähteet: IPCC-raportti 2013, Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto, Suomen ympäristökeskus ja VTT

– Neljä edellistä lumitalvea osoittivat, että ainakin etelärannikolla olosuhteet voivat vaihdella huomattavasti. Lumisuuden ratkaisee paljolti se, vallitsevatko talven säässä mantereiset vai merelliset ilmavirtaukset. Molemmat ovat edelleen yhtä todennäköisiä. Sademäärät ovat kasvussa, joten pakkastalvina ja sopivien itäisten virtausten vallitessa lumikertymä voi edelleen olla joinakin talvina ennätyksellinen. Lounaisten virtausten vallitessa sateet tulevat vetenä, joten lunta ei niinkään kerry. Vuosien välinen vaihtelu ei siis ainakaan vähene. Pohjois-Suomessa lumipeite voi edelleen hyvin ja pysynee lähes kaikkina lähivuosina, toteaa Mikko Alestalo.

Suomessa lämpötilan arvellaan kohoavan enemmän kuin maapallolla keskimäärin ja ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyisivät etenkin talvisin.

– Suomi kuuluu alueeseen, missä lumi- ja jääpeite vähenevät. Auringon paistaessa paljas, usein tumma maaperä imee auringon säteilyä moninkertaisesti lumeen tai jääpintaan verrattuna. Lämpenevä maaperä lämmittää vastaavasti ilmakehää. Sama pätee arktiseen Jäämereen, jossa loppukesän jääpeite vähenee ja sula merenpinta imee tehokkaasti auringon säteilyä itseensä. Ilmastonmuutoksen myötä lämpötilaerot etelän ja pohjoisen välillä kaiken kaikkiaan tasaantuvat. Kontrastit ovat talvella suurimmat, joten talviolosuhteissa tapahtuu enemmän tasoittumista, toteaa Mikko Alestalo.

Onko tämän talven lauhuudessa tai viime talvien lumisuudessa sitten jo joitain ilmastonmuutoksen vaikutuksia nähtävissä?

– Asiaa tutkitaan kovasti. On ilmeistä, että lämpenevä arktinen alue ja Jäämeri aiheuttavat muutoksia talvisiin suursäihin pohjoisilla leveysasteilla, mutta muutosten luonteesta ei vielä voida sanoa mitään kovin varmaa, sanoo Alestalo.

Miten käy valkeille jouluille?

Nykyään keskimäärin kolmasosa jouluista on lumettomia Suomen etelärannikolla, maan keskivaiheilla 1-2 joulua kymmenestä ja pohjoisessa kaikki joulut ovat valkoisia.

– 50 vuoden päästä etelässä joulut voivat olla useammin lumettomia kuin lumisia, ja pohjoisessakin aletaan kokea mustia jouluja. Tulevaisuuden talvien lumiraja voi noudattaa tämän talven tilannetta eli Etelä- ja Länsi-Suomi ovat pääosin lumettomia tai hyvin vähälumisia ja idässä on jonkin verran lunta. Keski- ja Pohjois-Lapissa lunta voi olla nykyistä enemmänkin, toteaa Markus Mäntykannas.

Talvet muuttuvat Suomessa todennäköisesti pilvisemmiksi.

– Lämpimämpään ilmakehään mahtuu enemmän kosteutta. Lämpenemisen myötä auringon teho ei ole kuitenkaan talvisin kasvamassa, ja lisääntyvä kosteus sekä korkeammat talvilämpötilat tulevat näkymään meillä runsaampana pilvisyytenä.

– Myrskyjen määrä ei välttämättä kasva, mutta meille voi tulla voimakkaampia talvimyrskyjä, kuten viime vuoden lopulla koetut myrskyt. On epätodennäköistä, että talvisin tehtäisiin enää uusia pakkasennätyksiä tulevaisuudessa. Sen sijaan todennäköisempiä ovat uudet keskilämpötilaennätykset ja lämpöennätykset, toteaa Markus Mäntykannas.

Tämä talvi tavanomaista lauhempi

Tämä talvi joulukuusta helmikuuhun oli koko maassa keskimääräistä lauhempi. Ilmatieteen laitoksen mukaan talvikuukausien keskilämpötila oli lähes koko maassa 2-4 astetta keskiarvojen yläpuolella. Helmikuu oli maan keski- ja pohjoisosassa poikkeuksellisen leuto. Kuukausi oli laajalti 6-8 astetta tavanomaista lauhempi, pohjoisessa paikoin jopa runsaat yhdeksän astetta keskiarvojen yläpuolella.

Kymmenillä pitkäaikaisilla havaintoasemilla lunta oli helmi-maaliskuun vaihteessa ajankohtaan nähden vähiten mittaushistorian aikana.

Merijäät ovat olleet tänä talvena tavanomaista vähäisempiä. Talvesta 1970-71 lukien kymmenenä talvena talven huippukohdassa on kuitenkin ollut tätä vuotta vähemmän jäätä. Talvi 2007-08 on ollut Suomen tähän asti kaikkien aikojen vähäjäisin talvi.


Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.