Mikä pakkoliitos? Mysteeri vielä kaikille

Kuntauudistus voi johtaa kuntien pakkoliitoksiin, mutta mitä nämä pakkoliitokset oikeastaan ovat? Mitä pakkoliitos tarkoittaa?

Suomen kuntaliitosta kerrotaan, että nykypykälillä kuntien pakkoliitosta ei ole olemassakaan. Nykyisin kuntaliitokset tapahtuvat kunnanvaltuustojen päätöksillä.

– Nykyisen lain mukaan mahdollista on ainoastaan kunnan osan liittäminen toiseen vastoin kunnan tahtoa. Esimerkiksi Sipoon osan liittäminen Helsinkiin oli niin sanottu pakkoliitos, sanoo Kuntaliiton johtava lakimies Kari Prättälä.

Mahdollisuus pakkoliitoksiin poistettiin laista 1990-luvun alussa. Sitä ennen pakkoliitoksia kuitenkin tehtiin. Edelliset pakkoliitokset ovat Prättälän mukaan 1970-luvun lopulta.

Vaikka pakkoliitokset eivät juuri nyt onnistuisikaan, tarvittavat pykälät niihin voidaan toki valmistella.

– Sehän tulee siinä rakennelain yhteydessä ratkaistavaksi. Pakkoliitosten käyttöön ottamisesta ei kuitenkaan ole olemassa poliittisen tason päätöksiä. On vain yksittäisten poliitikkojen kannanottoja rakenneryhmän raporttiin, Prättälä sanoo.

Palvelut vaakalaudalla joka tapauksessa

Jos pakkoliitoksia kuitenkin tulee, mitä voidaan ennakoida niiden seurauksista? Vaikea sanoa, vastaa Kuntaliiton Prättälä.

– Nykyisin vapaaehtoisissa liitoksissa tehdään yhdistymissopimus, jossa sovitaan esimerkiksi säilytettävistä palveluista. Eihän sitä ole vielä mietitty, miten pakkoliitoksissa otettaisiin tämäntyyppiset asiat huomioon.

Vapaaehtoisten kuntaliitosten vaikutuksista voidaan päätellä jotakin, mutta muutoksia tapahtuu myös kuntarakenteesta riippumatta.

– On vaikea sanoa, onko esimerkiksi kouluja lakkautettu enemmän yhdistetyissä kunnissa vai yhdistämättömissä kunnissa. Yleensä negatiiviset asiat laitetaan heti kuntaliitosten syyksi, vaikka paikkakunnilla tapahtuisi isoja elinkenoelämän muutoksia. Esimerkiksi Salo ja sen ympäristökunnatkin olivat joka tapauksessa pitkälti riippuvaisia Nokian työllisyydestä, Prättälä sanoo.

Salon seudulla tehtiin kuntaliitos vuonna 2009.

Käytännössä palvelujen säilyttäminen voi tehdä kunnissa tiukkaa riippumatta siitä, tuleeko pakkoliitoksia vai ei.

– Kunnat ajattelevat ehkä vähän liikaa, että palvelut voidaan säilyttää, jos kuntarakenne pidetään muuttumattomana, Prättälä miettii.

– Meillä on yhä vähemmän työntekijöitä, jotka joutuvat elättämään yhä isomman porukan, joka ei tee ansiotyötä. Se, miten rakenteilla pystytään vastaaman siihen, on nähtävissä vasta aika pitkällä tähtäimellä, hän jatkaa.

Kuntauudistuksesta ja pakkoliitoksista on keskusteltu vilkkaasti kuntauudistusta pohtineen työryhmän esityksen jälkeen. Työryhmä esittää, että jatkossa kuntia olisi vain 66-70. Kuntia voitaisiin yhdistää pakolla.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.