Miksi aikuista lyövä pahoinpitelee, mutta lasta lyövä kasvattaa?

Suomalaislasten poikkeuksellisen salliva asenne kuritusväkivaltaa kohtaan on yllättänyt tutkijat. Unicefin yhteispohjoismaisesta tutkimuksesta käy ilmi, että suomalaislapset suhtautuvat muita pohjoismaita selvästi sallivammin ruumiilliseen kuritukseen.

- Tutkimuksen tulos tuli meille kyllä yllätyksenä. Erityisesti yllätti se, että suomaiset yläkoululaiset ovat asenteissaan näinkin paljon jäljessä muita Pohjoismaita, sanoo ohjelmajohtaja Inka Hetemäki Suomen Unicefista

Tutkimuksen mukaan reilu 30 prosenttia suomalaislapsista hyväksyy lievän ruumiillisen kurittamisen, muissa Pohjoismaissa luku on vain 10 prosenttia.

MTV:n Huomenta Suomi –ohjelmassa vierailleet Hetemäki sekä tutkija Heikki Sariola Lastensuojelun keskusliitosta toteavat, että kuritus on terminä varsin ongelmallinen.

- Lastensuojelun keskusliiton Älä lyö lasta –kampanjan yhteydessä panimme yhtäkkiä merkille, että ihmiset puhuvat ruumiillisesta kurituksesta. Se mieleltään kasvatuksen osaksi, vaikka itse teko on ollut rikos jo neljännesvuosisadan. Kyllä ydinsanan on oltava väkivalta eikä kuritus, Sariola korostaa.

Myös Inka Hetemäki Unisefista hämmästelee, kuinka sekä aikuiset että lapset käyttävät fyysiselle väkivallalle eri nimitystä riippuen väkivallan kohteesta.

- Toisen aikuisen päälle hyökkäävää kutsutaan pahoinpitelijäksi, koiraa lyövää kutsutaan eläinrääkkääjäksi, mutta kun lasta satutetaan fyysisesti, puhutaan kasvatuksesta, ihmettelee Hetemäki.

Lasten arvot ja asenteet tulevat vanhemmilta

Suomalalaislasten suopea asenne väkivaltaan osana kasvatusta hämmästyttää myös siksi, että Suomi oli toisena maana maailmassa kieltämässä kuritusväkivallan.

Hetemäki painottaa, että lapset kopioivat asenteet ja ajatusmallit suoraan vanhemmiltaan.

- Lapsi toistaa vanhempiensa arvomaailmaa. Tämä näkyy muissakin asioissa kuten vaikkapa suhtautumisessa ulkomaalaisiin. Lapsi hyvin harvoin nousee vanhempiaan vastaan. Onkin hyvin todennäköistä, että kuritukseen sallivasti suhtautuva lapsi on elänyt perheessä, jossa on esiintynyt väkivaltaa.

Hetemäki toivoo, että lapsiaan ruumiillisesti kurittavat aikuiset pysähtyivät hetkeksi miettimään, minkälaisia tuloksia väkivalta on saanut aikaan

- Jos kuritusväkivalta olisi todella hyvä keino kasvatuksessa, se varmaan näkyisi suomalaislasten hyvinvointina. Näinhän asia ei kuitenkaan ole, vaan esimerkiksi Suomen itsemurhatilastot ovat yhä maailman huippua, Hetemäki muistuttaa.

Katso Suomen Unicefin ohjelmajohtajan Inka Hetemäen ja tutkija Heikki Sariolan haastattelu (Huomenta Suomi 28.4.2010)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.