Miljardeja kirvoja on tullut Suomeen viime päivinä – tuulet lennättivät hyönteiset ilmeisesti Venäjältä

Suotuisat kevättuulet ovat tuoneet Suomeen viime päivinä runsaasti kirvoja. Hyönteistutkijan mukaan kirvoista iloitsevat ainakin linnut ja leppäkertut. Ihmisille niistä voi sen sijaan olla riesaa.

Suomessa on saatu todistaa viime päivinä hyönteisten massamuuttoa. Tänä aamuna niitä oli ilmassa niin paljon, että ne näkyivät jopa Ilmatieteen laitoksen tutkakuvissa.

Suurin osa viime päivien hyönteisistä on  ollut kirvoja, joita on voinut olla jopa miljardeja. Kirvojen lisäksi mukana on ollut myös muun muassa ampiaisia ja perhosia.

Kainuun Ely-keskuksen hyönteistutkija Reima Leinonen kertoo, että kirvoja saapuu Suomeen joka kevät, mutta nyt niitä on poikkeuksellisen runsaasti.

– Aiemmin vastaavia vaelluksia on tapahtunut ainakin vuonna 2010 ja 1988. Nyt tänne tukevat kirvat ovat todennäköisesti siivellisiä, suvuttomasti lisääntyviä vihreitä koivukirvanaaraita. Niitä tulee meille ilmavirtojen mukana aika usein Venäjän vuoristoalueilta. Sieltäpäin on nytkin tuullut aika reippaasti, Leinonen arvelee.

Kirva ei ole kuin muuttolintu

Suomeen tulevat kirvat ja monet muut hyönteiset poikkeavat muuttolinnuista muun muassa siinä, että ne eivät valitse kohdettaan tietoisesti vaan ovat muutossaan tuulten armoilla. Ne eivät edes lennä itse aktiivisesti, vaan vain ajautuvat ilmavirtausten matkassa. Lisäksi ne eivät yleensä palaa enää takaisin lähtömaahansa.

– Hyvin harvoilla hyönteisillä tunnetaan mitään takaisinmuuttoa. Amiraaliperhosilla sellainen tunnetaan, mutta niistäkään samat yksilöt eivät palaa vaan muutolle lähtee kylmissä tuulissa kohti Viroa seuraava sukupolvi.

Leinonen kertoo, että syy erityisen runsaisiin hyönteismuuttajamääriin voi olla lähtömaan liian suureksi kasvanut populaatio.

– Jos hyönteisiä on liikaa, kaikki eivät enää selviä ja vaellusvietti laukeaa. Sitten ilmavirta tuo ne esimerkiksi Suomeen. Tuulet nappaavat hentoiset hyönteiset mukaansa hyvin helposti. Ja sinne mennään, minne tuulen suunta vie.

Hyönteissyöjälinnuilla ovat kissan päivät – autoilijat pulassa tahmaisen ulosteen takia

Suurestakaan määrästä kirvoja ei ole luonnolle mitään haittaa.

– Ne tuskin pystyvät vaurioittamaan meidän puitamme niin valtavasti, että se olisi uhka esimerkiksi koivuille. Ihminen voi toki kokea ne haitallisiksi. Jos sattuu jättämään autonsa koivun alle, auton pinta voi olla sen jälkeen täynnä kirvojen mesikastetta. Kivahan sitä on sitten jynssätä pois, Leinonen naurahtaa.

Linnut saavat kirvoista hyvää evästä.

– Hyönteissyöjälinnut varmasti kiittävät, kun sapuskaa piisaa poikueille tosi hyvin. Myös kirvojen muut luontaiset viholliset, kuten leppäkertut ja muurahaiset, hoitelevat massan pois.

Hyönteistutkijaakin poikkeuksellinen hyönteisinvaasio kiehtoo.

– Kyllä se tällaista vanhempaakin tutkijaa aina kutkuttaa, että mitä siellä mukana tulee. Kaikkea uuttahan sitä tietenkin haluaa nähdä. Aika moni hyönteistutkija liikkuu nyt varmasti luonnossa aktiivisesti, josko sieltä löytyisi joitain poikkeavia lajeja.

– Kainuuseenkin on tupsahtanut Etelänpäiväkiitäjä, joka ei kuulu tässä vaiheessa vuotta missään tapauksessa meidän faunaamme, Leinonen kertoo.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.