Missä he ovat nyt: Bodominjärven murhien päätutkija: "Yksi asia jäi vaivaamaan"

Bodominjärven murhien rikostutkinta ja sitä seurannut oikeudenkäynti saivat suuren julkisuuden vuosina 2004 ja 2005. Käräjäoikeus vapautti kolmesta murhasta syytteessä olleen miehen. Syyttäjät eivät valittaneet tuomiosta hovioikeuteen, joten käräjäoikeuden päätös sai lainvoiman.

Suomen rikoshistorian suurimpia mysteerejä

Bodominjärven murhat on kenties Suomen rikoshistorian tunnetuin selvittämätön tapaus. Neljän teini-ikäisen telttaretki sai traagisen lopun helluntaina 1960, kun kaksi 15-vuotiasta tyttöä ja 18-vuotias nuori mies surmattiin heidän nukkuessaan. Surma-aseena oli todennäköisesti käytetty isoa kiveä.

Ryhmän neljäs, 18-vuotias nuori mies löytyi surmapaikalta pahoin loukkaantuneena. Häntä epäiltiin teosta viimeksi vuosina 2004-05, mutta syytteet kaatuivat.

Uhrit löydettiin, kun Espoon Bodominjärven niemeen alkoi saapua uimareita sunnuntaina aamupäivällä. Tekijöitä tavoitettiin useita ratsioita. Suomen siihenastisen historian suurin maastoharavointi tuotti 88 etsintäkuulutettua, mutta murhaajaa ei saatu kiinni.

Silminnäkijähavaintoja oli myös lukuisia, mutta niissä kaikissa oli epäselvyyksiä. Lintuharrastajapojat näkivät kaukaa liikettä niemessä turmayönä. Likinäköinen onkijapoika kertoi nähneensä vaaleapuseroisen vaalean miehen. Epäillyn kiinnisaamiseksi eloon jäänyt nuori mies vaivutettiin jopa hypnoosiin.

Murhaepäilyjen päätutkijana toiminut keskusrikospoliisin rikosylikonstaapeli Markku Tuominen jäi eläkkeelle syksyllä 2013. Tuominen sanoo nyt, ettei hän enää juuri mieti Suomen ehkä kuuluisinta murhamysteeriä.

– Aktiiviset ajatukset tapauksesta ovat pudonneet pois jo aika päiviä sitten. Edelleen tutut ja tuntemattomat saattavat kuitenkin tulla kysymään asiasta. Peruskysymys on, mitä mieltä olen Bodominjärven murhista, Tuominen kertoo MTV Uutisille.

No mitä mieltä olet?

– Tutkinta on tehty. Se oli tosi vaikea ja pitkäkestoinen kakku hoitaa. Oli niin paljon vanhoja asioita. Jossain vaiheessa tuntui mahdottomalta saada luotettavaa selvitystä mistään, koska kyse oli yli 40 vuotta vanhoista tapahtumista. Ihmismuistiin ei voinut luottaa. Tutkinnassa oli ongelmia ongelmien perään, Tuominen sanoo.

Suuri vaikeus oli muun muassa se, että murhien tapahtuessa helluntaina 1960 poliisin tutkintamenetelmät kuulusteluineen ja muistiinpanoineen eivät olleet läheskään tätä päivää.

Murhatutkinnassa 2004-2005 poliisi oli lisäksi tilanteessa, jossa tutkinnan kannalta tärkeitä henkilöitä oli jo kuollut.

– Emme enää voineet kuulla esimerkiksi toista niistä nuorista pojista, jotka murhien jälkeisenä aamuna tulivat tapahtumapaikalle. Jää arvoitukseksi, mitä kerrottavaa hänellä tai muilla tapahtumiin liittyneillä henkilöillä olisi ollut. Kuinka paljon kertomukset olisivat mahdollisesti tuoneet lisävalaistusta, Tuominen sanoo.

Tutkinnassa tehtiin kaikki voitava, mutta silti yksi asia on jäänyt Tuomisen mieltä ainakin hitusen vaivaamaan.

– Tutkinta olisi pitänyt tehdä 20 vuotta aikaisemmin, Tuominen sanoo.

Vihjeitä tulee yhä

Tuominen pitää erittäin todennäköisenä sitä, että kolmen telttaretkellä olleen nuoren murhat jäävät ikiajoiksi pimeiksi.

– Bodom-mysteerin selviämiseen ovat enää pienet mahdollisuudet. Pitäisi tulla jotain todella merkittävää, kuten jonkun ihmisen tunnustus. Sekin pitäisi pystyä myös todentamaan, Tuominen sanoo.

Tuomisen mukaan Bodominjärven murhiin tuli aikoinaan vihjeitä vuosittain tasaiseen tahtiin. Tuominen on kuullut, että edelleen vihjeitä tulee silloin tällöin.

Markku Tuomisen poliisiura käynnistyi Helsingin rikospoliisissa 1973. Väkivaltatutkijana hän aloitti kolme vuotta myöhemmin. Keskusrikospoliisin väkivaltatutkijaksi Tuominen siirtyi 1997.

– Väkivaltatutkinnassa lähes kaikki jutut ovat erilaisia, vaikka rikosnimikkeet olisivat samoja. Kenttätyö, ihmisten kanssa juttelu on tärkeää. Kentältä sitä tietoa tulee. Väkivaltatutkinta ja siinä onnistuminen on ennen kaikkea myös ryhmätyötä, Tuominen sanoo.

Bodom-mysteeri valkokankaalle

Bodom-mysteeriä puidaan seuraavaksi elokuvateatterissa. Taneli Mustosen ohjaaman elokuvan päätähdet ja uusi traili julkaistiin tällä viikolla. Elokuva nähdään valkokankailla syksyllä 2016.

Eläkepäivillä sahausta ja veistoksia

Eläkepäiviään Tuominen viettää Nurmijärvellä. Harrastuksia ovat nikkarointi ja puunveisto moottorisahalla.

– Vastikään sahasin Ilomantsin karhufestivaaleilla, Tuominen kertoo.

Tuomaristo valitsi Tuomisen teoksen toiselle sijalle.

Tuominen on mukana myös vapaaehtoisen maanpuolustuksen koulutustoiminnassa. Lisäksi hän on kuulunut ensiapuryhmään, joka poliisin pyynnöstä lähtee tarvittaessa liikkeelle yölläkin.

– Antamaan lähinnä henkistä tukea ja ohjeita omaisille, jotka ovat juuri kohdanneet läheisen kuoleman.

Nykyisille rikostutkijoille Tuominen toivottaa onnea ja menestystä.

– Ei kannata unohtaa kenttätyötä, Tuominen muistuttaa.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.