TV-Opas

Missä Uusipaavalniemi on nyt? Kymmenen vuotta curling-huuman jälkeen: "Ei tämä mikään bisnes ole"

Haastattelupäivänä Markku Uusipaavalniemi, tuttavallisesti M15, on vaihteeksi Suomessa – ja tietenkin Oulunkylän curling-hallilla. Uusipaavalniemi reissaa paljon, nyt viikonloppuna hän matkaa jo taas; tällä kertaa Mauritiukselle. 

Entinen kansanedustaja pitää lämpimästä; myös M15-nimellä tunnetuksi tullut curling-tähti sanoo sen olevan terveydelleen hyväksi. 

Mutta mikä M15? Ja mikä huuma? Palataan hetkeksi vuoteen 2006. Oli Torinon olympialaisten curling-kilpailun välierän viimeisen pään viimeinen heitto. Uusipaavalniemi ratkaisi pelin heittämällä määrämittaisen heiton suoraan keskiympyrään. 

Suomen curling-joukkue pääsi loppuotteluun. Huuma oli valmis; Suomi oli valmis uudelle lajille ja sankarille. Huumaa nosti myös selostajana toiminut legendaarinen Voitto Liukkonen kuolemattomilla sitaateillaan: 

"Punainen pois pesästä ja oma siihen nänniin, sehän on kuin rakastajan kosketus tuo hellä saatto."

Curling valtasi penkkiurheilijoiden mielen, Oulunkylään nousi huuman siivittämänä myös uututtaan hohtava curling-halli. M15-lempinimen mies sai sukunimensä viidentoista kirjaimen innoittamana.

Rubikin kuutio 15 sekunnissa – legendat jäivät elämään

Uusipaavalniemi oli sen päivän jälkeen kaikkien huulilla. Suomen uusi supersankari tuntui olevan taruakin ihmeellisempi; lentävien lausahdusten mukaan "Uusis" osasi ratkaista Rubikin kuution 15 sekunnissa. Tai kun Uusis työntää sormensa sähkörasiaan, niin talo saa sähköä. Heitot jäivät elämään – kokosimme niitä vuonna 2010 sivuillemme

Kun Uusis punnertaa niin hän ei nosta itseään ylöspäin vaan työntää maapalloa alaspäin.

Uusipaavalniemen veri on vetänyt lämpimään siitä saakka, kun hän parikymppisenä lähti talveksi treenimatkalle Los Angelesiin. Myös nykyisin hän harjoittelee, kun on reissussa. Mutta miten Thaimaassa tai Mauritiuksella hiotaan curling-taitoja?

– Kyllä curlingissakin pitää pohjatyöt tehdä, että kunto kestää lajiharjoittelun. Kapteenina joutuu paljon seisoskelemaan, ja sitten äkkiä taas pitäisi tehdä täysi suoritus. Jos jalat eivät ole kohtuullisessa kunnossa, tulee helposti loukkaantumisia. Ja iän myötä huomaa, että niitä tulee helpommin kuin nuorempana, Uusipaavalniemi nauraa.

Curling sekä työ että harrastus

Suomessa ollessaan Uusipaavalniemi pelaa edelleen curlingia.

– Tänä vuonna on ollut lähinnä SM-sarja, jossa olimme kolmansia. Vuonna 2014 olin Suomea edustamassa MM-kisoissa ja maajoukkueessa 2011.

Leipätyökseen hän pyörittää Oulunkylässä sijaitsevaa, miehen nykyisin kokonaan omistamaa curling-hallia.

– Olen tehnyt töitä aika paljon elämäni aikana, nyt en enää hirveästi väännä. Ei tämä kuitenkaan mikään bisnes ole. Kyllä rahaa tulisi helpommalla, jos tekisin niitä hommia, joita aikaisemminkin, ATK-ohjelmistoja työkseen tehnyt Uusipaavalniemi kertoo. 

Uusipaavalniemi korostaa useaan otteeseen, että taloudellisessa mielessä hallia ei voi kutsua kultakaivokseksi. Reissuelämän mahdollistavat aiemmat säästöt ja ennen kaikkea niukka elämäntyyli. 

– Yleensä en käytä rahaa käytännössä yhtään, ja kun lähden reissuun, valitsen halpamatkat, viime hetken matkat. Hengissä tietysti pitää pysyä, mutta auto tai vaatteet eivät merkitse minulle mitään. Minä mieluummin näen maailmaa eri kanteilta.

Yksityisasiat pysyvät yksityisinä

Uusipaavalniemen lapset ovat jo isoja, 19-, 17- ja 15-vuotiaita. Heistä nuorin, tytär, urheilee aktiivisesti pelaten pesäpalloa neljä kertaa viikossa. Myös isä Markku pelasi pesäpalloa tosissaan ennen omistautumistaan vähemmän tunnetulle curlingille.

Muuta ei perheestä mieheltä irtoa, paitsi että nuorin on myös lapsista pisin ja että muut kaksi eivät ole urheilullisesti suuntautuneita.

Mitä he tekevät?

– Tekevät mitä tekevät. En ole perheestä yleensä paljon puhunut. 

Entä sitten naisjutut?

– No ei niistäkään sen enempää. Lasten äidin kanssa olemme käytännössä eronneet 2009 eli aika monta vuotta sitten.

Ylipäänsä Uusipaavalniemi on tekemisistään varsin lyhytsanainen. Nykyinen elämä tiivistyy kahteen lauseeseen.

– Täällä hallilla yritysryhmiä opastelen tarpeen vaatiessa ja siinähän se. Curlingia pelataan ja hallia pyöritetään ja välillä matkustetaan, Uusipaavalniemi summaa hymysuin.

Hiljaiseloa julkisuudelta

Palataan hetkeksi Torinon talviolympialaisiin. Sitä ennen kovin moni ei ollut kuullut curlingista, saati Uusipaavalniemestä. 

Torinossa curlaus sujui; Uusipaavalniemi ja hänen kipparoimansa joukkue voittivat alkulohkossa kaikki vastustajansa. Välierissä brittejä vastaan nähtiin piinaava jännitysnäytelmä, jonka Suomen kapteeni ratkaisi viimeisellä heitolla Suomen voitoksi.

Uusipaavalniemen joukkue toi Suomelle yhden olympiakisojen kuudesta hopeasta, mikä jäikin näiden kisojen kirkkaimmaksi mitaliksi.

Kullan Kanadalle hävisi koko Suomen kansa, siinä määrin kisoissa helpommin ulkomaalaisten suuhun sopivan M15 tai U15 lempinimen saaneen Uuspaavalniemen joukkueen pelejä kotisohvilla seurattiin.

Miltä menestyksen aiheuttama suosio silloin tuntui?

– Kyllähän sen tiesi, että järjetön hype oli hetkellistä, mutta olihan se ihan turhan suurta. Joka paikkaan yritettiin repiä, kaikennäköistä tv-ohjelmaa ja muuta olisi pitänyt koko ajan tehdä. Puolesta tuli varmasti kieltäydyttyäkin, curling-legenda muistelee.

Puolen vuoden jälkeen hän kieltäytyi lopulta kaikista tv- ja lehtijutuista, koska oli asettumassa ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin. 

– Kansanedustajanakin linjaus oli selkeä, annoin haastatteluja vain Suomen ja maailman taloudesta, jotka ovat ne syyt, miksi ehdolle lähdin. 

Curling-villitys vei eduskuntaan

Uusipaavalniemi valittiin eduskuntaan keskustan listoilta Uudenmaan vaalipiiristä vuoden 2007 vaaleissa. Vuonna 2010 hän loikkasi perussuomalaisiin. Vuoden 2011 vaaleissa hän oli ehdolla, mutta ei tullut valituksi – siihen palaamme tuonnempana. 

Vaikka Uusipaavalniemi ei enää aktiivisesti ole politiikassa, on hänellä kuitenkin yhä puolueen jäsenkirja.

– Ei minulla ole mitään syytä vaihtaa mihinkään muuhun puolueeseen. Viimeksikin, kun vaihdoin keskustasta perussuomalaisiin, kerroin syyn selkeästi. Ja se syy oli se, että halusin nostaa talousasiat isosti puheenvuoroksi ja tiesin, että siirrosta saisi näkyvyyttä asialle.

Talousasioiden sijaan isommin otsikoihin nousivat kuitenkin Uusipaavalniemen tuolloin 90 prosenttisesti omistaneen curling-hallin talouskiemurat. Kansanedustajan talousajattelu ei saanut yhtä paljon palstatilaa.

– Talousasiat tyrmättiin ihan toisella asialla. Kukaan ei uutisoinut puoluevaihdon todellista syytä, vaan haluttiin alkaa uutisoida halliyhtiön väärinkäytöksistä ja talousvaikeuksista. Ehkä toteutui se, mitä eduskunnan käytävillä huhuiltiin; että keskusta päätti kostaa. Oliko se sitten näin vai ei, se on yhdentekevää.

Seuraavissa, vuoden 2011 valeissa, Uuspaavalniemi oli jälleen ehdolla. Velvollisuudentunnosta, hän sanoo.

– En laittanut yhtään mainosta, en ollut yhdessäkään vaalitilaisuudessa, ainoastaan yhdessä radiohaastattelussa kävin pyydettäessä puhumassa pääasiassa talousasioista. Siinä kysyttiin, että miksi minua pitäisi äänestää ja vastasin, että minua ei pidä äänestää, äänestäkää. Pari tuhatta ääntä sain kuitenkin tekemättä mitään, eli oli melko lähellä, etten joutunut sinne toiselle kaudelle.

Eli nimenomaan et halunnut sinne?

– En halunnut. Koin velvollisuudekseni olla kuitenkin ehdolla ja halusin auttaa Suomea eteenpäin.

Eduskunnassa Uusipaavalniemi keskittyi talousasioihin ja koki myös ydinvoiman vastustamisen hän tärkeäksi.

– Toin julki sen, mihin tämä talous on menossa ja pidin koko ajan kiinni linjastani, enkä sekoilut muihin asioihin. Ydinvoima oli ainoa, johon puutuin enemmän. Se oli ihmeellistä ydinvoiman pakkoajamista, päätös runnottiin läpi. Oli jännä, kuinka vähälle huomiolle jäi se, että kaikki professorit olivat sitä mieltä, että se ei ole turvallista, ja että ei ole yhtä loppusijoituspaikkaa.

Eduskuntaan Uusipaavalniemi ei haikaile takaisin. 

– Siellä on tosi hyviä tyyppejä, mutta suurin osa on sillä tavalla lieassa, että vaikka he sanoisivat käytävillä että olet täysin oikeassa, heidät kuitenkin pidetään kurissa.

Monen muun tavoin hänkin ajattelee, että poliitikoilla on mielessään vain seuraavat vaalit ja takkia käännetään sen mukaan, ollaanko hallituksessa vai oppositiossa.

– Sanoin, että haluan nähdä sen, miten päätökset Suomesta tehdään. Nyt olen sen nähnyt sen ja on pakko sanoa että aika karua toimintaa se on. Se naiivi usko, että siellä oikeasti ajetaan Suomen kansalaisen parasta, koki kyllä karvaan pettymyksen.

"Ero EU:sta ja eurosta Suomelle parasta"

Uusipaavalniemi oli ollut jo ennen kansanedustaja-aikaansa huolissaan Suomen talouden tilasta, eikä tulevaisuus näytä yhtään ruusuisemmalta.

– Tämä on ihan kuin hidastettua filmiä katsoisi, kaikki on ollut tiedossa jo pitkään. Olemme menneet jo monta vuotta nollakoroilla, joten kaikkien talousviisaiden mukaan meillä pitäisi olla hyperinflaatio käynnissä, mutta menemme pikemminkin edelleen kohti deflaatiota. 

Uusipaavalniemi pitää ongelmallisena sitä, että rahan, työvoiman ja tavaroiden liikkuvuus vapautetaan. 

– EU:n ja euron hajoaminen ovat ne, mitkä Suomea eniten auttaisivat ja mahdollistaisivat kivuttomammin tapahtuvan nousun. 

Nyt käynnissä olevista yhteiskuntaneuvotteluista Uusipaavalniemi ei odota suuria.

– On loppujen lopuksi aika pientä piiperrystä, että korotetaanko palkkoja nolla vai yksi prosenttia. 1990-luvun laman aikana korjaustoimenpiteet olivat huomattavasti ankarammat, ja niiden avulla siitä selvittiin. Mutta silloin meillä oli oma valuutta, mitä kelluttamalla kilpailukykyä saatiin aika paljon takaisin. 

Talousasiat yhä mielessä

Taloudesta puhutaan Uusipaavalniemen kanssa pitkään ja hartaasti. 

Muun muassa siitä, kuinka sähköveron 90 prosentin nousu kuritti halliyrittäjää, sekä siitä, kuinka kuntien ja valtion pois myymästä asuntokannasta maksetaan nyt yksityisille kovia tuottoja asuntotukien muodossa. Puhumme myös raharikkaiden verottomiin osinkoihin käyttämistä porsaanrei’istä, mutta myös siitä, miten henkilökohtaisen konkurssin mahdollistaminen voisi pelastaa monta surullista ihmistarinaa. 

– Viime lamasta tuli karuja kohtaloita. Itsemurhia ja kaikennäköistä seurasi siitä, että ihan tavalliset ihmiset joutuivat velkavankeuteen esimerkiksi asuntolainojensa vuoksi. Lait pitäisi säätää sillä tavalla, että ne suojelevat tavallista pientä kansalaista.

Ajatteletko, että voisit itse vielä joskus olla aktiivisesti politiikassa mukana?

– Jos tässä maassa oikeasti ymmärretään vallitseva tilanne ja jos päätöksenteko jotenkin olisi järkevämpää – miksei. Ei se ole poissuljettua, jos muukin Suomi tajuaa, että jotain tosiaan tarvitsee tehdä. 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.