Missä kotimainen vaate luuraa?

Katsopa ylläsi olevia vaatteita. Kuinka moni niistä – tai kaapeistasi löytyvä – on kotimainen? Kuinka usein edes mietit vaatteittesi kotimaisuutta?

Jos vaatekaappisi ei pullistele suomalaisista vaatteista, ei selityksen pitäisi olla ainakaan tarjonnan puutteessa.

Vaateteollisuus sinnittelee Suomesta yhä, eikä pelkästään pienessä mittakaavassa. Isoihin suomalaisiin vaatevalmistajiin lukeutuvat esimerkiksi Nanso Group ja L-Fashion Group, joka tosin määrittelee itsensä Pohjoismaiseksi vaatetusyritykseksi. Vaatteiden kotimaisuus – se ei ole silti suomalaisenkaan vaateyhtiön kohdalla ihan yksiselitteinen juttu. 

Nanso Groupin vaatteista noin 60 prosenttia valmistetaan Nanson omilla tehtailla.

– Loput tuotteista ostetaan ulkopuolisilta yhteistyökumppaneilta muualta Euroopasta (noin 10 prosenttia) tai EU-maiden ulkopuolelta, pääasiassa Kiinasta ja Turkista (noin 30 prosenttia ), kertoo yhtiön vastuullisuus- ja viestintäasiantuntija Satumaija Mäki.

Emoyhtiölle kuuluvien brändien kotimaisuusaste on Mäen mukaan joissakin tapauksessa suurempi. Esimerkiksi Nanso-brändin tuotteista Suomessa valmistettujen tuotteiden osuus on jopa 95 prosenttia.

Vahvat suomalaisjuuret omaavasta L-Fashion Groupista ei sen sijaan vastausta vaatteiden kotimaisuudesta irtoa.

– Organisaatiossamme ei haluta arvioida kotimaisuuden ja tuonnin eroja. Meillä uskotaan, että Suomessa tarvitaan molempia.

Kiinnostaako vaatteen kotimaisuus vai jyrääkö halpa?

Entäpä kuinka helposti löytyy kotimaista ylle, jos vain kävelemme tavarataloon ja toteamme, että "suomalaista, kiitos"?

Esimerkiksi Helsingin Stockmannilta todetaan, että kotimaisia vaatteita löytyy halukkaalle päästä varpaisiin.

Tavaratalosta huomautetaan kuitenkin heti kysymyksen kompastuskivestä: kotimainen vaatemerkki tai suunnittelu ei aina takaa sitä että merkkien kaikkia tuotteita valmistetaan Suomessa.

Stockmannin mukaan vaatteiden kotimaisuudesta ei mitenkään hirvittävästi edes kysellä. Kotimaisten tuotteiden suosion suhteen Stockmannilla on kuitenkin huomattu mielenkiintoinen trendi.

– Meiltä löytyy tietty asiakaskunta, joka kyselee suomalaisten vaatteiden perään, mutta tiedustelu ei ole yleistä. Huonompina taloudellisina aikoina kysymys tuntuu nousevan esiin hieman useammin, kertoo Stockmannin yhteiskuntavastuuasiantuntija Johanna Stenbäck.

Nansolta muistutetaan kuitenkin, että tiukat ajat ovat myös uhka suomalaiselle vaateteollisuudelle. 

– Taloudellinen epävarmuus on heijastunut kuluttajien ostokäyttäytymiseen ja vaatteiden myynti Suomessa on hiljentynyt viime vuosina oleellisesti, Satumaija Mäki toteaa.

Nanso Groupissa alkoivatkin yt-neuvottelut maaliskuun 21. päivä. Irtisanominen uhkaa yrityksen mukaan enintään 70 henkilöä, tällä hetkellä työntekijöitä on Suomessa 466.

Tiukkojen aikojen vaikutuksen Suomen vaateteollisuuteen vahvistaa karulla tavalla myös L-Fashion Groupin nettisivuilta löytyvä historiikki: 1980-luvulla alkanut vaatetusteollisuuden kriisi ja 90-luvun lama poistivat markkinoilta pääosan alalla toimineista yrityksistä. Henkilöstön määrä väheni 30 000:stä 6000:teen.

Kotimainen onkin kotimaista

Kotimaisten vaatteiden puolesta kamppailu näyttäisikin kutistuvan aina vain pienemmäksi ja pienemmäksi. Taistelijoitakin kuitenkin yhä löytyy.

Esimerkiksi Suomen Käsityöyrittäjät ovat käynnistäneet Facebookissa "Kotimainen onkin kotimainen" -kampanjan, jolla halutaan muistuttaa aidosti kotimaisesta työstä.

Kampanja sai alkunsa julkisuuteen nousseista kotimaiseksi mielletyistä tuotteista, jotka ovat kuitenkin paljastuneet ulkomailla valmistetuksi.

– Sen sijaan, että nostettaisiin jatkuvasti esiin tuotteita, jotka valmistetaan ulkomailla, jopa kaukana Aasiassa, olisi mukavampaa tuoda kuluttajien eteen kaikkea sitä, mitä Suomessa tehdään. Sillä Suomessa valmistuu vaikka mitä, kertoo Suomen käsityöyrittäjiä edustava Susanna Mattheiszen.

Suomen Käsityöyrittäjiin kuuluu yli 500 jäsentä, valtaosa yhden hengen yrityksiä. Esimerkkejä siitä mitä kaikkea yrittäjien voimin valmistuu löytyy aina vaatteista ja astioista hevosen suitsiin asti.

Mattheiszen toteaa, että suurin haaste pienille käsityöyrittäjille on markkinointi: rahaa siihen ei juuri ole ja jopa perinteiset käsityömessut ovat käyneet monille talodellisesti mahdottomaksi.

Yrittäjät ovatkin lähteneet hakemaan voimaa yhdistymisestä. Facebookissa kampanjoinnin lisäksi yrittäjät tuovat töitään esille Käsityökorttelikiertueella, joka Mattheiszenin mukaan polkaistu käyntiin lähes nollabudjetilla. kiertue vierailee Jyväskylässä, Helsingissä, Tampereella ja seinäjoella.

– Missiomme on tuoda kuluttajille vaihtoehto, Mattheiszen sanoo.

– Tarjoamme kotimaista työtä, laadukkaita tuotteita, suoraan tekijältä asiakkaalle ilman välikäsiä.

 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.