Mitä Fukushima opetti Suomelle?

Fukushiman ydinonnettomuudesta opitun valossa Suomen ydinvoimaloissa ei ole turvallisuuspuutteita, jotka vaatisivat välitöntä huomiota.

Sen sijaan Säteilyturvakeskus haluaa keskustella siitä, pitäisikö turvallisuusvaatimusten rimaa nostaa entisestään. STUK luovutti tänään ministeriölle elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen maaliskuussa tilaaman selvityksen ulkoisten uhkien vaikutuksesta suomalaiseen ydinturvallisuuteen.

Luonnonvoimat otetaan vakavasti ydinvoimateollisuudessa. Erilaiset tilanteet hahmotellaan ja lasketaan jo ydinvoimaloiden suunnitteluvaiheessa. Säteilyturvakeskuksen mukaan Suomen ydinvoimaloiden turvallisuustilanne on hyvä, koska turvallisuuden kehittäminen on kulkenut rinnan laitosten käytön kanssa.

– Ei ole tyydytty siihen turvatasoon, joka joskus 70-luvulla saavutettiin, tiivistää pääjohtaja Jukka Laaksonen Säteilyturvakeskuksesta.

STUKilla ei ole huomautettavaa suomalaisten ydinvoimaloiden turvallisuudesta.

Ei tsunamia, mutta liikaa merivettä

Japanissa tapahtuneen kaltainen maanjäristys ja tsunami eivät ole mahdollisia Suomessa, mutta meriveden korkeuden vaihtelut saattavat olla suuriakin. Loviisan ydinvoimala kestää kolmen metrin merenpinnan nousun. Tammikuussa 2005 vesi nousi 1,75 metriä normaalia korkeammalle, mikä herätti kysymyksen vielä suuremmista turvamarginaaleista.

– Lähinnä katsotaan sitä, että halutaanko leventää turvallisuusmarginaaleja. Mitään varsinaisia riskejä tai riman alituksia ei tässä tullut vastaan, mutta jos halutaan korottaa sitä rimaa edelleen, niin katsotaan, missä sitä voidaan järkevimmin korottaa, sanoo Laaksonen.

Riman korottamisen paikka saattaakin olla juuri tulvasuojauksissa.

– Esimerkiksi nämä tulvakysymykset on sellaisia, että ne voidaan ratkaista vielä suuremmilla turvallisuusmarginaaleilla. Eipä sitten tarvitse mietiskellä, miten korkealle se vesi saattaa meressä noustakaan, sanoo Jukka Laaksonen STUKista.

Tänään julkaistun selvityksen myötä voimayhtiöille saattaa siis olla tulossa turvallisuuden parannusehdotuksia. Suurinvestoinneista ei silti ole kyse.

– Ei tässä nyt puhuta mistään lisärahasta. Paremminkin kohdennetaan joitakin asioita entistä paremmin ja käytetään se raha viisaasti mitä käytetään.

Säteilyturvakeskus ja voimayhtiöt jatkavat turvallisuuskysymysten analysointia keskenään, mutta niistä keskusteluista syntyvät raportit jäävät turvallisuussyistä salaisiksi.

– Me emme halua antaa tietoja voimalaitostemme mahdollisesti heikoimmista lenkeistä ihmisille, jotka käyttäisivät niitä väärin, selittää pääjohtaja tulevien raporttien "salainen"-leimaa.

Katso Saara Rantasen juttu (Seitsemän uutiset 16.5.2011)

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.