TV-Opas

"Miten rahoitit omat opiskelusi?" – Opintotukiesityksen laatinut professori MTV:n haastattelussa

Paljon vastustusta herättäneiden opintotuen muutosehdotusten takana on Jyväskylän yliopiston kansantaloustieteen professori Roope Uusitalo. MTV Uutisten haastattelussa hän kertoo muun muassa sen, miksi esitys ei sisältänyt opiskelijan tulorajojen nostoa ja miten hän aikanaan rahoitti omat opintonsa.

Kansantaloustieteen professori Roope Uusitalo teki opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) pyynnöstä esityksen opintotuen uudistamiseksi.

Hallituksen tavoitteena on leikata korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta 70 miljoonaa vuoteen 2019 mennessä. Pidemmän aikavälin tavoitteena on 150 miljoonan euron säästöt.

Esitys on herättänyt laajaa vastustusta niin opiskelijoissa, opiskelijajärjestöissä kuin oppositiopuolueissakin, jotka aikovat jättää asiasta välikysymyksen hallitukselle.

Leikkausten seurauksista ei juuri näyttöä

Hallituksen yhtenä tavoitteena on myös lyhentää opiskelijoiden valmistumisaikoja, jotta heidät saataisiin mahdollisimman nopeasti työelämään.

Uusitalo myöntää, että esitys opintotuen muuttamiseksi ei automaattisesti lyhentäisi valmistumisaikoja.

– Lähtökohtaisesti opintorahan suuruudella on kahdensuuntaisia vaikutuksia opiskelijoiden työssäkäyntiin ja valmistumisaikoihin. Nettovaikutuksia on todella vaikea arvioida, Uusitalo sanoo MTV Uutisille.

Näyttöä opintotuen leikkaamisen seurauksista ei Uusitalon mukaan juuri ole. Suuri uudistus opintotukeen tehtiin 90-luvun alun lamassa, jolloin tuki muuttui lainapainotteisesta opintorahapainotteiseksi. Muutos ei tuolloin juuri vaikuttanut opiskeluaikojen pituuteen.

Nyt Uusitalon esitys kääntäisi opintotuen takaisin lainapainotteisemmaksi. Hän esittää opintorahan leikkaamisen nykyisestä enintään 337 euron kuukausittaisesta tukisummasta 250 euroon. Myös käytettävissä olevien tukikuukausien määrää vähennettäisiin.

Samalla opintolainan maksimimäärää nostettaisiin nykyisestä 400 euron kuukausierästä 650 euroon.

Tulorajojen nosto ongelmallista

Esitys ei kuitenkaan sisältänyt opiskelijan omien tulojen tulorajojen nostoa. Uusitalo perustelee tätä säästösyillä ja tuen kohdentamisella sitä tarvitseville.

– Tulorajojen nostaminen on yhteiskunnalle kallista, sillä se toisi opintotuen piiriin paljon opiskelijoita, joiden tulot ylittävät nykyiset tulorajat. Tulorajat ovat myös yksi tapa kannustaa päätoimiseen opiskeluun, ja sitä kautta nopeuttaa valmistumista.

– Kolmas syy on se, että kaikissa sosiaalituissa tulorajojen perimmäinen syy on kohdentaa tuki niille, jotka sitä eniten tarvitsevat.

Uusitalo muistuttaa, että tulorajoja on nostettu 2000-luvulla yhden kerran. Hän kuitenkin myöntää, että tulorajoihin liittyy opiskelijan kannalta hankala piirre. Tulorajat ajavat opiskelijoita taktikoimaan työnteon kanssa, jotta omia tuloja ei kertyisi liikaa.

Tämän seurauksena opiskelijan ei välttämättä ole kannattavaa tehdä töitä, sillä tulorajojen ylittyessä hän joutuu palauttamaan tai perumaan opintotukeaan.

– Tämä on harmillinen piirre, mutta siitä on vaikea päästä eroon, jos opintotuen kustannukset halutaan pitää kohtuullisina ja tuki kohdentaa sitä eniten tarvitseville.

Opintoraha kasvattaa tuloeroja

Uusitalo on itsekin ollut opiskelija, mutta leikkausten sijaan hänen opiskeluaikanaan opintorahan määrää nostettiin.

Opintonsa Uusitalo kertoo rahoittaneensa tuen ohella opintolainalla ja työnteolla.

– Ensimmäiset vuodet elin opintolainalla ja loput olin aikalailla päätoimisesti töissä, sekä kesäisin että talvisin. Opintorahan ja opintolainan turvin tulin toimeen vähän niukemmin, mutta viimeisinä vuosina pärjäsin työtulojen myötä aika hyvinkin.

Keskiviikon mielenosoituksessa jopa 3000 opiskelijaa vastusti Uusitalon esittämiä leikkauksia. Monen pelkona on, että tuen leikkaus johtaa korkeakoulutuksen entistä suurempaan periytyvyyteen.

– Tästä ei oikeastaan ole näyttöä. Se, kenestä tulee korkeakouluopiskelija ja kenestä ei, riippuu ennen kaikkea siitä, kuka selviää pääsykokeista sisään kouluun.

Uusitalo esittääkin, että pitkällä aikajänteellä tarkasteltaessa opintoraha itse asiassa kasvattaa tuloeroja eikä tasaa niitä.

– On totta, että opintotuki on tulonsiirto köyhille opiskelijoille. Opintoraha tasaa tuloeroja, jos niitä tarkastellaan vuositasolla. Jos taas tuloeroja tarkastellaan pidemmällä perspektiivillä, eli otetaan huomioon myös valmistumisen jälkeiset tulot, niin silloin opintoraha kasvattaa tuloeroja.

Näet siis, että opintoraha on tulonsiirto tulevaisuuden hyvätuloisille?

– Ei tämä ole näkemys, se on fakta.

Myös pienipalkkaisille aloilla, kuten sairaanhoitajiksi ja lastentarhanopettajiksi kouluttautuvilla?

– Keskiarvotasolla korkeakoulututkinnon suorittaneet tienaavat aika paljon enemmän kuin ammattikoulun suorittaneet. Kummassakin ryhmässä on pieni- ja suurempipalkkaisia aloja.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.