Miten toimia, jos tupakaveri alkaa oirehtia? Armeijaan meno on monelle liian ison stressin paikka

Armeijan alkaminen on monelle varusmiehelle stressin paikka. Useimmat selvityvät siitä hyvin, joillekin muutos voi kuitenkin olla liian iso.

Lukujen valossa armeijan keskeyttäminen mielenterveysongelmien takia ei ole viime vuosina lisääntynyt. Vuonna 2009 armeijan keskeytti mielenterveysongelmien takia 1490 varusmiestä, vuonna 2014 luku oli 1329.

"Jos on pahoinvointia ja vahvoja tunteita, siellä joutuu herkästi ryhmäpaineen alle. Se on hirveän maskuliininen ympäristö ja siellä on maskuliiniset arvot."

– Tilanne on mennyt parempaan suuntaan. Ennakkoterveystarkastukset ovat alkaneet toimia paremmin ja niiden laatu on parantunut. Terveyskeskuslääkärit osaavat nyt paremmin seuloa mielenterveysongelmaiset ja heitä tulee entistä vähemmän seulan läpi armeijaan alokkaiksi, kertoo puolustusvoimain psykiatrian ylilääkäri, lääkintäkapteeni Pekka Räisänen.

Räisäsen mukaan mielenterveysongelmiin on mahdollista puuttua neljässä eri vaiheessa.

"Tuvassani oli yksi tyyppi, joka oli vähän pikkupojan ja ressukan oloinen ja jolle soitettiin suuta ihan koko ajan. Voin kuvitella, että se oli varmaan todella raskasta ja jos olisi ollut ongelmia, se olisi katkaissut kamelin selän."

– Ennakkoterveystarkastus tehdään 18-vuotiaana. Seuraava mahdollisuus puuttua on itse kutsuntatilaisuudessa. Sitten kun astuu alokkaaksi, ensimmäisen kahden viikon aikana tehdään jälleen uusi arvio terveydentilasta. Jos tulee ongelmia, asiaan voi puuttua vielä palveluksen aikana, luettelee Räisänen.

Henkilökuntaa koulutetaan säännöllisesti

Armeijan aikana mielenterveysongelmista voi mennä keskustelemaan sairaanhoitajan, lääkärin, sosiaalikuraattorin tai papin kanssa.

"Siellä on helppoa olla hyvä, jos vaan tekee mitä sanotaan. Jos kaikki menee hyvin, se voi olla vahvistava kokemus."

– On monta paikkaa, joihin voi ottaa yhteyttä. Joka vuosi koulutetaan niin siviilipuolen kuin puolustusvoimien terveysasemien henkilökuntaa, jotta muun muassa mielenterveysongelmat saadaan paremmin seulottua.

– Luentojen lisäksi käymme koulutettavien kanssa läpi kuvitteellisia potilastapauksia. Yhdessä pohdimme, miten tilanteessa toimittaisiin, kuvailee Räisänen.

Uusille varusmiehille kerrotaan myös, miten pitää toimia, jos varusmieskaveri alkaa oirehtia.

– Luennoilla uusille alokkaille annetaan ohjeet, mitä tehdä, jos tupakaverilla on ongelmia. Neuvotaan juttelemaan ja ohjaamaan jatkohoitoon, selittää Räisänen.

Potilas ei jää heitteille

Vakavammista ongelmista kärsivien palvelus keskeytetään heti.

"Jos olisi jollekin upseerille sanonut, että pää leikkaa kiinni, niin varmaan siihen olisi puututtu. Se on kuitenkin siinä mielessä hankalaa, että se olisi voinut ryhmäpaineen vuoksi vain vaikeuttaa asioita ja vikisijän leimaa."

– Jos on kyseessä esimerkiksi vaikea masennus tai psykoosi, palvelus keskeytetään yleensä heti ja lääkäri tekee lähetteen siviilipuolelle psykiatrian poliklinikalle, Räisänen sanoo.

Jos armeija keskeytyy mielenterveysongelmien takia, potilasta ei jätetä heitteille.

"Joku siellä flippaili ekana yönä jotain ja seuraavana aamuna lähtikin sitten kotiin."

– Jos joutuu keskeyttämään varusmiespalveluksen muun muassa mielenterveysongelmien takia, varuskunnan sosiaalikuraattori tekee lähetteen varusmiehen kotikuntaan. Kunnan etsivälle nuorisotyölle menee tieto, että ottakaapa koppi tästä tapauksesta. Tämä Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen  -toimintamalli on toiminut hyvin, kiittelee Räisänen.

Useimmat selviävät, hauraimmat vaarassa

Armeijassa voi tulla vaaratilanteita, jos mieli ei ole tasapainossa.

– Kun ampuma-aseita ja ampumatarvikkeita tai isoja ajoneuvoja käsitellään, on vaaran paikkoja. Mielenterveysongelmien kanssa pitää olla herkällä korvalla, painottaa Räisänen.

"Ei tuu muuta mieleen kuin, että oli perkeleen yksinäistä, kun puheenaiheet oli autojen laittaminen, jääkiekko ja oman vehkeen koko."

Räisänen pohtii tarkkaan kysymystä, altistaako armeija mielenterveysongelmien puhkeamiselle.

– Aina kun ympäristö muuttuu, se on stressin paikka kenelle tahansa. Armeijaan meno on verrattavissa uuteen työpaikkaan tai muuttoon toiselle paikkakunnalle. Useimmat selviävät siitä ihan hyvin.

– Jos psyyke on hieman hauraampi, muutos voi olla liian iso pala purtavaksi. Joillekin säännöllinen elämänrytmi sopii ja he suorastaan voimaantuvat, toisille muutos voi olla liian iso.

Ongelmat voivat mennä ohi

Räisänen muistuttaa, että liian varhain ei pidä tehdä päätelmiä siitä, pärjääkö armeijassa.

– Voi olla myös niin, että mielenterveysongelmat eivät ole sen ihmeellisempi asia kuin alaselkäkivut. Vaikka lapsena olisi arka, murrosiän jälkeen ongelmat voivat mennä ohi. Jos lapsena on tietynlainen, ei voi vielä ennustaa, pärjääkö armeijassa.

Sitaatit ovat peräisin MTV Uutisten tekemistä haastatteluista, joissa armeijan käyneet muistelivat kokemuksiaan mielenterveyden näkökulmasta.




Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.