"Monesti tänne tullaan aika hukassa" – Fattaluuta Janne auttaa ihmisiä keskellä virastojen sekavaa byrokratiaa

Kun asiakas astuu sosiaaliviraston ovesta sisään Helsingin Herttoniemessä, vastassa on hyväntuulisen näköinen mies, joka tervehtii asiallisesti. Mies esittelee itsensä ja kysyy, voiko olla avuksi.

Yleensä hän voi, sillä lähes 90 prosenttia asiakkaista ottaa mielellään tukea vastaan virastossa asioidessaan.

Janne Gustafsson on yksi Helsingissä toimivista Stop huumeille ry:n kouluttamista vertaistyöntekijöistä eli tuttavallisesti fattaluudista sosiaaliviraston ja Kelan toimipisteissä.

– Mun tehtävänä on olla viranomaisen ja asiakkaan tulkkina, kertoo Stop huumeille ry:n Fattaluuta-projektissa työkokeilussa oleva Gustafsson työnsä sisällöstä. 

KOULUTETTU VERTAINEN = FATTALUUTA = LUUKKUKAVERI

 - Fatta= sosiaalitoimisto Helsingissä

- luuta= ihminen, joka viettää aikaansa jossakin (vertautuu kyläluutaan)

- Fattaluuta= toisaalta hän viettää aikaansa palveluissa ja toisaalta tyhjentää eli ”siivoaa" viraston aulan toimintansa tuloksena.

Hän opastaa asiakasta käytännön virastoasioiden hoitamisessa, vaikkapa sen oikean lomakkeen löytämisessä.

Tarvittaessa hän kertoo, mitä sosiaalitukia hakijan on mahdollista saada, mitä liitteitä hakemukseen tarvitaan ja miten hakemus täytetään.

Tunnetustihan virastoissa taistellaan byrokratiaa vastaan.

Fattaluudilla usein omaa kokemusta

Gustafsson lähti ensin vapaaehtoiseksi fattaluudaksi, sillä hänellä itsellään on kokemusta eri virastojen asiakkuuksista, taustalla päihteidenkäyttöä ja oma kuntoutuminen.

Useimmat  fattaluudat ovatkin itse pitkäaikaistyöttömiä, mielenterveys- tai päihdekuntoutujia, sillä koko toimintatapa on Stop huumeille ry:n kehittämä.

– Kyllä se edesauttaa tätä hommaa, että tietää, miten asiakas kokee sen virastossa asioimisen. Jotenkin sitä osaa helpottaa sitä asiakkaan oloa, koska monesti sinne virastoon tullaan aika hukassa, Gustafsson kuvaa.

Aluksi Gustafsson lähti mukaan toimintaan muutamana päivänä viikossa muutamaksi tunniksi kerrallaan. Saatuaan varmuutta oman arkensa hallintaan Gustafsson on jatkanut työkokeilussa samassa neuvontatyössä.

Halua ja intoa on tehdä työtä jatkossakin.

Taustalla puolen vuoden koulutus

Gustafssonilla on hyvät mahdollisuudet jatkaa, sillä aivan ketä tahansa ei fattaluudaksi kelpuuteta.

Stop huumeille ry:n Fattaluuta-toiminnan suunnittelija Raisa Saraniemi kertoo, että fattaluudille järjestetään puolen vuoden mittainen koulutus kahtena päivänä viikossa yhdessä muun muassa sote-viraston ja Kelan asiantuntijoiden kanssa.

Nykyään Helsingissä on jo kymmeniä kouluttautuneita fattaluutia, tosin osan polku on kulkenut opiskelemaan tai muualle työelämään.

– Heillä on lähestulkoon aina omakohtainen kokemus olla itse asiakkaana, mutta myös faktatiedollista pohjaa virastojen eri palveluista, Saraniemi kertoo ja jatkaa että fattaluudista on saatu paljon kehuja eri virastoista Helsingissä.

Kuka tarvitsee apua?

Millainen asiakas sitten apua tarvitsee? Tunnistaako sellaisen jo heti ovelta? Stop huumeille ry:n projektityöntekijä ja kouluttautunut fattaluuta Annika Kokkonen painottaa, että apua voi tarvita kuka tahansa.

Tyypillistä asiakasta ei Kokkosen mukaan ole olemassa.

– Se voi olla eläkkeelle jäävä vanhempi ihminen, joka tarvitsee eläkehakemuksessa apua tai sitten se voi olla just työttömäksi jäänyt tai äitiyslomalle jäämässä, joka etsii tietoa erilaisista tuista, Kokkonen luettelee.

Hänellä on jäänyt mieleen vanhemmat, jotka hakivat apua päihdehoitoa tarvitsevalle 19-vuotiaalle pojalleen. He olivat ottaneet vääriin paikkoihin yhteyttä, eikä kukaan ollut kertonut, mistä sen ikäiselle voisi hakea apua.  

– Sain annettua heille oikeat yhteystiedot ja olen tyytyväinen siitä, sillä asia oli jäänyt joltakulta tavallaan kesken, Kokkonen kertoo.

Fattaluuta uskaltaa kohdata

Suurin kiitos antoisasta työstä on sekä Kokkosen että Gustafssonin mielestä se, kun saa auttaa ihmistä ja ohjata häntä elämässään.

Gustafsson kertoo, että toisinaan asiakkaan tilanne yltää auttajan tunteisiin asti.

– Kerran virastoon tuli huonosti suomea puhuva, työtön mies, jolta oli menossa asunto vuokrarästien takia alta. Hänellä ei ollut ketään tuttavia, eikä hän tiennyt minne mennä. Annoin hänelle pinkan papereita, joissa oli eri järjestöjen, kuten asunnottomille apua tarjoavien numeroita ja osoitteita. Se on jäänyt mieleen kovana kohtalona, Gustafsson kertoo.

Projektisuunnittelija Raisa Saraniemi kertoo, että fattaluutia on kehuttu myös siitä, että he lähestyvät ihmistä rohkeasti ja uskaltavat kohdata. Virastojen varsinaisen henkilökunnan työtä fattaluutien on katsottu vain helpottavan.

– Fattaluutien työ auttaa virastojen varsinaisen henkilökunnan työtä siten, että he voivat keskittyä vaikeisiin ja haastaviin tapauksiin, eikä esimerkiksi vaillinaisiin hakemuksiin, Saraniemi avaa.

Ensi vuonna myös Espoossa ja Kotkassa

Fattaluudat ovat toimineet Helsingissä jo vuodesta 2012. Ensimmäinen aulapäivystys tehtiin Myllypuron sote-viraston palvelupisteessä.

Hiljalleen toiminta on laajentunut sosiaalivirastosta muutamiin Kelan palvelupisteisiin Helsingissä. Myös Turun A-Killalla on nykyään vastaavaa toimintaa Luukkukaveri-nimellä. Espoo ja Kotka aloittavat Fattaluuta-toiminnan ensi vuonna. 

Saraniemi kertoo, että fattaluudan työ on aluksi aina vapaaehtoista, myöhemmin mahdollisesti  palkkatuettua.

– On suunniteltu, että mahdollisesti tulevaisuudessa tämä työ voisi olla palkkatuetun työn lisäksi jollakin muullakin tavalla rahoitettua toimintaa.

Juttua korjattu 26.11. klo 17.11: Fattaluudat eivät päivystä TE-toimistoissa. Otsikosta vaihdettu "luukkukaveri" fattaluudaksi.

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.