Moni koulu tarjoaa välipalannälkään pelkkiä herkkuja

Koulut perustelevat makean myyntiä muun muassa sillä, että oppilaskunta ansaitsee sillä rahaa. Joissakin kouluissa karkkikioskin pitämisen ajatellaan myös opettavan nuorille liike-elämän perustaitoja.

Viidesosassa Suomen yläasteista myydään välipalaa kaipaaville oppilaille pelkkiä makeita herkkuja. Kouluissa on esimerkiksi virvoitusjuoma-automaatti tai pullia myyvä kahvila, mutta mitään sen terveellisempää ei ole tarjolla.

Herkkuja saa myös monista sellaisista kouluista, joissa myydään lisäksi terveellisiä välipaloja, kuten hedelmiä ja maitotuotteita. Oulun yliopiston, Kansanterveyslaitoksen ja Opetushallituksen yhteinen tutkimus paljastaa, että yli puolet Suomen yläasteista sallii makean säännöllisen myynnin koulun alueella.

Terveellisiä välipaloja myy vähän alle puolet kouluista. Kolmasosassa välipaloja ei ole tarjolla lainkaan.

Epäterveellisten herkkujen myynti yläasteella on Suomessa selvästi yleisempää kuin Ruotsissa. Vuosi sitten tehty tutkimus osoitti, että makeisia tai virvoitusjuomia oli myynnissä alle viidesosassa ruotsalaisista yläasteista, kun taas Suomessa nimenomaisia herkkuja myydään lähes puolessa yläasteista.

Joissakin kouluissa on jopa myyntiautomaatteja, joiden ostokset voi maksaa matkapuhelimella. Jos vanhemmat maksavat kännykkälaskut niiden erittelyjä tutkimatta, he eivät edes tiedä antavansa lapselleen ylimääräistä karkkirahaa.

Suomalaiskoulujen makean myynnistä ei aikaisemmin ole ollut maanlaajuisia tietoja. Nyt tehtyyn tutkimukseen osallistui 49 prosenttia yläasteista eri puolilta maata.

Lasten lihominen yleistynyt rajusti

Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska pitää herkkututkimuksen tuloksia järkyttävinä.

- Suomen kansanterveydessä on kaksi suurta ongelmaa, joista toinen on väestön lihominen. Lihavia lapsia ja nuoria on jo kolminkertainen määrä 1970-lukuun verrattuna, hän kertoo.

- Tämä kehityskulku pitää katkaista. Sen vaikutuksen näkyvät jo nyt diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien yleistymisenä.

Puska kertoo useiden tutkimusten osoittaneen, että virvoitusjuomien ja makeisten syömisen yleistymisellä on selvä yhteys suomalaisnuorten lihomiseen. Hänen mielestään koulujen tulisi kantaa nykyistä paremmin vastuunsa terveellisten elämäntapojen opettamisesta ja kieltää haitallisten herkkujen myynti.

- Koulu ei saa olla karkkikauppa.

Makealle persot suomalaisnuoret eivät pelkästään liho, vaan myös heidän hampaansa voivat huonommin. Herkkumyyntitutkimuksen tekoon osallistunut Hammaslääketieteen kandidaatti Rami Kankaanpää Oulun yliopistosta kertoo, että Suomen koululaisten hampaiden reikiintyminen on yleistynyt selvästi 1980-luvun jälkeen.

Karkkia saa myös kaupasta

Lähes puolet yläasteista myöntää, että oppilailla on mahdollisuus käydä koulupäivän aikana kaupassa. Jotkin koulut ovat antaneet kauppareissuihin luvan, mutta tyypillisintä on, että koulun alueelta poistuminen on kiellettyä, mutta kieltoa ei valvota kunnolla.

Kankaanpää arvelee joidenkin koulujen myyvän herkkuja siksi, että oppilaat pysyvät koulun alueella eivätkä lähtisi lähiseudun kauppoihin.

- Voi kuitenkin kysyä, onko oikein leikkiä oppilaiden terveydellä sillä tavalla, hän kritisoi.

Koulut itse perustelevat makean myyntiä muun muassa sillä, että oppilaskunta ansaitsee sillä rahaa. Joissakin kouluissa karkkikioskin pitämisen ajatellaan myös opettavan nuorille liike-elämän perustaitoja, ja makeisten myyminen saattaa siksi jopa olla osa opetusta.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.