Moni metsänomistaja on maaseudun ulkopuolelta - metsähoitotaidot vaihtelevia

Suomalaisista metsänomistajista jo liki puolet asuu muualla kuin maaseudulla. Metsänhoitotaidot ovatkin kaupungistumisen myötä heikentyneet, ja erilaisten palveluiden hyödyntäminen on monelle ainoa vaihtoehto hoidattaa omia metsiä.

Vielä parikymmentä vuotta sitten metsänomistajista vain kolmannes asui muualla kuin maaseudulla. Nykyisin kaupunkilaisten tai taajamissa asuvien osuus metsienomistajina on kasvanut jo lähes puoleen.

Eniten kaupunkilaisten metsänomistajien kasvanut osuus näkyy metsänhoidon käytännön työssä.

– Erittäin valmiita palvelupaketteja pitää pystyä tekemään metsänomistajalle, kiteyttää nykytilanteen Metsänhoitoyhdistys Uusimaan metsäneuvoja Jarmo Sulopuisto.

Monesti metsänomistaja ei edes käy omalla metsäpalstallaan, vaikka siellä tehdään laajojakin hoitotöitä ja hakkuita.

– Puhelimessa keskustellaan, että metsässä tarvisi tehdä jotain. Sen jälkeen tulee valtakirja. Käyn metsässä tutkimassa mitä siellä pitäisi tehdä. Neuvotellaan taas puhelimessa tai hyvässä tapauksessa se metsänomistaja saattaa tulla käymäänkin siellä metässä, Sulopuisto kertoo.

Kaupunkilaisomistaja tunnistaa rajansa

Helsinkiläinen Elina Tamminen on tyypillinen kaupunkilainen metsänomistaja. Hän hankki metsänsä vanhemmiltaan sukupolvenvaihdoksen yhteydessä.

– Alkuvaiheessa iso apu oli metsänhoitoyhdistyksestä, josta on saannut hyvää ja laajaa näkemystä siitä, mitä kannattaa ja koska kannattaa tehdä, Tamminen kertoo.

Omaa vanhemmilta opittua tietotaitoa Tamminen on kehittänyt myös kurssien ja keskustelujen kautta niin metsäfirmojen kuin muidenkin metsänomistajien kanssa.

– Varsinkin täällä pääkaupunkiseudulla tuntuu, että tietoa on tosi paljon saatavilla. Olen kokenut, että hirveen hyvää oppia saa, Elina Tamminen sanoo.

Moni kaupunkilainen tiedostaa omat tietonsa, taitonsa ja aikaresurssinsa.

– Metsätöihin voi tarvita useamman viikon ja sitä ei monelta kertakaikkiaan löydy. Sitten huomataan, että se teetettävä, Sulopuisto kertoo kokemuksistaan.

Metsäneuvojana työskentelevän Jarmo Sulopuiston mukaan kaupungissa asuvat tekevät yleisesti hoitotöitä selvästi railakkaimmin ottein. Samalla kertaa voidaan tehdä kaikki tarvittavat hoitotyöt ja hakkuutöitäkin.

– Mutta eiköhän ne ihmisiä ole siinä kuin muutkin ihmiset, Jarmo Sulopuisto naurahtaa kysymykseen minkälaisia kaupungissa asuvat yleisesti ottaen metsänomistajina ovat.

Katso Antti Mälkösen juttu (Seitsemän uutiset 31.1.2013)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.