Mainos

Mönkijäturmat lisääntyneet viime vuosina – "tarkoitettu maastokäyttöön työkoneeksi"

Mönkijäonnettomuudet ovat viime vuosina lisääntyneet, kerrotaan Liikenteen turvallisuusvirasto Trafista.

Juhannuksena sattui kaksi kuolemaan johtanutta mönkijäonnettomuutta eri puolilla Suomea. Edelleen puhutaan kuitenkin hyvin pienistä määristä verrattuna muihin ajoneuvo-onnettomuuksiin. Tilastojen mukaan Suomessa kuolee 2-9 ihmistä mönkijäonnettomuuksissa vuosittain.

– Edelleen kyse on siis hyvin pienistä määristä, kun puhutaan kuolemaan johtaneista mönkijäonnettomuuksista, painottaa johtava asiantuntija Jussi Pohjonen Trafista.

Mönkijän tarkoitettu maastoon

Mönkijät on jaoteltu kahteen päätyyppiin: maastokäyttöisiin ja tiekäyttöisiin. Suomessa maastokäyttöisiä mönkijöitä ei tarvitse rekisteröidä, joten kokonaiskuvaa niiden määristä tai niillä ajetuista onnettomuuksista ei ole. Vain kuolemaan johtaneet onnettomuudet päätyvät Trafin tietoon.

Jo 15-vuotta täyttänyt saa kuljettaa maastokäyttöistä mönkijää ilman ajokorttia maanomistajan luvalla. Vihdin onnettomuudessa juhannuksena käytössä ollut mönkijä oli tiettävästi tiekäyttöön tarkoitettu traktorimönkijä, johon vaaditaan ajolupa.

Pohjonen muistuttaa, että mönkijä on tarkoitettu maastoajoneuvoksi, vaikka se olisi rekisteröity tai rekisteröimätön.

– Alkuperäinen valmistajan tarkoittama käyttötarkoitus on maastokäyttö. Sen mukaan tulevat myös mönkijän ajo-ominaisuudet. Mönkijä onkin tarkoitettu työkoneeksi puiden vetämiseen, metsästäjille, liikkumiseen vaikeakulkuisessa maastossa ja niin edelleen. 

Mönkijä ei salli äkkinäisiä liikkeitä

Viime vuosina mönkijän käyttötarkoitus on laajentunut.

– Ne on myös otettu ajoneuvoiksi, joilla liikutaan paikasta toiseen.

Ovatko mönkijät sitten vaarallisia, mitä tähän vastaa Trafi?

– Mönkijä on tietenkin hyvä kulkuneuvo ja laite siihen käyttötarkoitukseen, johon se on tehty. Mönkijä on korkea, kapea ja lyhyt, joten sen hallitseminen ainakin katuolosuhteissa vaatii harjoittelua, eikä salli mitään äkkinäisiä liikkeitä. Valitettavasti näistä kuolemaan johtaneista onnettomuuksista lähes kaikki ovat tieltä suistumisia, joka johtuu ajoneuvon hallinnan menetyksestä tai sitten mönkijä kaatuu sen kuljettajan päälle, eikä alta päästä pois. Törmäämiset toiseen ajoneuvoon ovat äärimmäisen harvinaisia.

Pohjosen mukaan mönkijöissä myös painopiste on valmiiksi korkealla. Jos mönkijää vielä erikseen kuormataan tai mukaan kyytiin tulee ihmisiä, niin painopiste ja ajoneuvon hallittavuus muuttuu hyvin paljon.

Onnettomuuksien myötä kypärä pakollinen

Kaikissa mönkijöissä, maastomönkijöissä, traktorimönkijöissä, mopomönkijöissä tai nelipyöräraskasmönkijöissä on pakollista käyttää kypärää, ellei niissä ole korirakennetta ympärillä.

Yleisesti ottaen mönkijät ovat joku yksipaikkaisia tai kaksipaikkaisia.

– Onnettomuuksien myötä kypärä muuttui pakkolliseksi vasta tänä vuonna alkuvuodesta, kertoo Pohjonen. 

Mönkijän nopeus riippuu siitä, millaiseksi mönkijä on tarkoitettu, esimerkiksi mopomönkijän nopeus on 45 km/h ja traktorimönkijän 40 km/h, katumönkijöillä voi puolestaan liikkua teiden nopeusrajoitusten mukaan.

– Riippuu siis täysin siitä, millainen laite on kyseessä.

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.