MTK:n valtuuskunta jätti kansallisen tuen pöydälle

Espoossa koolla oleva Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliiton MTK:n valtuuskunta on jättänyt neuvottelutuloksen maatalouden ensi vuoden kansallisesta tuesta pöydälle tänään illansuussa.

Asian käsittelyä jatketaan huomenna aamulla. Syy pöydälle jättöön oli tyytymättömyys tukipakettiin sisältyvään sikatalouden tukien leikkaukseen, joka osoittautui liian vaikeaksi nieltäväksi varsinkin MTK:n pohjoisille liitoille. He halusivat, että MTK:n johtokunta yrittäisi vielä neuvotella asiasta maa- ja metsätalousministeriön kanssa ennen huomisaamua.

Pöydällejättö jakoi mielipiteet kokoussalissa. Pöydällejätön kannattajat voittivat kuitenkin asiasta äänestettäessä äänin 26-22. MTK:n puheenjohtaja Esa Härmälä painotti kokousväelle ennen pöydällejättöön johtanutta äänestystä, ettei parempaa neuvottelutulosta ole saatavissa. -Tietenkin valtuuskunta voi nöyryyttää johtokuntaa ja lähettää sen reissulle joka ei johda mihinkään. Onhan sillä siihen täysi vapaus, Härmälä vuodatti. MTK:n johtokunta kokoontui heti pöydällejättöpäätöksen jälkeen pohtimaan, miten asiassa edetään.

Uunituore paperi


Valtuuskunta sai aamulla uunituoreena käsiteltäväkseen neuvottelutuloksen maatalouden kansalliseksi tueksi vuodelle 2002. Neuvottelutulos sai kokousväeltä osakseen jo aamupäivän aikana kovaa kritiikkiä. Sen hylkäämistäkin väläyteltiin käytetyissä puheenvuoroissa.

Neuvottelutulosta syytettin epäoikeudenmukaiseksi erityisesti sikatalouden osalta. Kyse on siitä, että vuonna 2002 sikatalouden kansallisesta tuesta leikattaisiin koko maassa kerralla se, mitä etelän 141-tuen alenema edellyttää yhteensä vuosina 2002 ja 2003. Tätä MMM on perustellut sianlihan hyvällä markkinatilanteella, mikä herätti suuttumusta kokousväessä. Härmälä painotti, että viittaus markkinatilanteeseen pyyhittiin neuvotteluissa pois.

Härmälän mukaan se, ettei parempaan päästä, johtuu tukijärjestelmän rajoitteista. Hän korosti sitä, että sikatalouden osalta ratkaisu on 141-järjestelmän mukainen. Tämä ei kuitenkaan tyydyttänyt kokousväkeä.

Myrsky paljasti epätasa-arvon

Valtuuskunnan puheenjohtaja Paavo Lintula nosti avauspuheenvuorossaan esille syksyn myrskytuhot ja niiden aiheuttamat sähkönjakeluongelmat. Ne puhuttivat kokousväkeä laajemminkin. Puheenjohtaja Härmäläkin lupasi, ettei asia jää tähän. Lintulan mielestä yhteiskunta ei kohtele tasa-arvoisesti maaseudun asukkaita, kun haja-asutusalueen kotitaloudet ovat joutuneet elämään ilman sähköä jopa viikon. -Sähköyhtiöiden on mitä pikimmin tehostettava valmiuksiaan, Lintula vaati.

Lintulan mielestä on käsittämätöntä, että vielä viikko myrskyn jälkeen satoja talouksia maaseudulla on ollut ilman sähköä Suomen kaltaisessa, teknisen valmiuden omaavassa maassa. -Myrsky tuli yllätyksenä ja sähköyhtiöiden miehet ovat linjoilla tehneet parhaansa, se myönnetään, mutta miksi ongelmaa on hoidettu selvästi aivan liian vähällä työvoimalla, jos aidosti on pyritty sähkönkuluttajain tasa-arvoiseen kohteluun. Lintula kysyi.

Lintulan mielestä sähköyhtiöiden henkilöstö olisi pitänyt jalkauttaa huolehtimaan linjatöihin liittyvästä sähköisestä turvallisuudesta ja palkata puun kaatoon ja korjuuseen ammattinsa taitavia metsureita ja metsäkoneen kuljettajia koneineen. - Metsänhoitoyhdistykset pahimmilla myrskyalueilla tarjosivat metsureitaan ja koneitaan heti myrskyn jälkeen töihin linjojen raivaukseen, mutta sähköyhtiöt ilmoittivat, että apua ei tarvita.

Lintulan mukaan toiminta ei ole kunniaksi sähköyhtiöille ja niissä on mietittävä, miten ne tulevaisuudessa vastaavista tilanteista kunniallisemmin selviävät. -Asia on paljon laajakantoisempi kuin vain tämänhetkinen myrskyn tuoma sähköongelma, hän muistutti.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.