Muikku kartoittaa Helsingin hapettomia merenpohjia

Helsingin merialueiden tila vaihtelee melko hyvästä pahasti rehevöityneeseen. Huonoimmassa kunnossa ovat suljetut sisälahdet kuten Laajalahti, Töölönlahti ja Vanhankaupunginselkä. Parempia alueita löytyy kauempaa rannasta.

- Väli- ja ulkosaaristossa on parempia alueita. Sellaisissa paikoissa, missä vesi vaihtuu eniten, on kirkkainta, kertoo tutkija Emil Vahtera Helsingin ympäristökeskuksesta.

Tutkimusalus Muikku on parhaillaan selvittämässä Helsingin merialueiden tilaa. Kahden viikon aikana näytteitä otetaan noin 70 eri paikasta.

- Tarkoitus on selvittää, kuinka paljon Helsingin vesillä on hapettomia pohjia. Tutkimme myös, missä muodossa fosforiravinne on sitoutunut pohjiin ja kuinka suuri osa siitä voisi vapautua, jos alue muuttuu hapettomaksi, selittää Vahtera.

Hapettomia, kuolleita pohjia on löytynyt jo ensimmäisten tutkimuspäivien aikana, vaikka viileä kesä onkin väliaikaisesti kohentanut pohjien happitilannetta.

- Tähän mennessä täysin hapettomia näytepisteitä on ollut 3-4. Niistä otetut näytteet ovat haisseet selvästi rikkivedylle ja olleet täysin mustia, kuvailee Vahtera.

Omat päästöt likaavat Helsingin vesiä

Helsingillä on merialueita 500 neliökilometriä, yli kaksi kertaa enemmän kuin maata. Merialueiden tilaa on viimeiset viisi vuotta yritetty kohentaa entistä tehokkaammin keinoin.

- Olemme käyneet läpi hajakuormitusta, esimerkiksi maataloutta, pistekuormitusta, viemäriverkostoa, hulevesiä, laivaliikennettä, veneilyä. Kaupungin omat pellot on pyritty saamaan vesiensuojelun kannalta esimerkkipelloiksi. Kaupunkiin saapuvat risteilijät saavat tyhjentää ilmaiseksi jätevetensä maihin, luettelee Itämerihaasteen koordinaattori Lotta Nummelin Helsingin ympäristökeskuksesta.

Helsingin vesialueiden kunnosta ei voi syyttää esimerkiksi Venäjän päästöjä. Suomenlahden virtaukset nimittäin jättävät Venäjältä tulevat päästöt avomerelle. Kaupungin rantavesien huono kunto johtuu pelkästään kaupungista ja sen lähialueilta tulevista päästöistä.

- Tämä on meidän kaikkien vika. Kaikki me toimimme niin, että saastutamme luontoa. Jokainen meistä voi katsoa peiliin. Eturistiriidat ja poliittinen kiistely voi olla syynä siihen, ettei merensuojelu etene niin vauhdikkaasti kuin pitäisi, pohtii Emil Vahtera.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.