Muissa Pohjoismaissa ihmetellään: Miksi Suomessa juuri äiti jää pois töistä?

Muissa Pohjoismaissa isät ovat lisänneet vastuutaan lastenhoidosta tukikiintiöiden avulla. Islannissa Reykjavikissa on käytössä samantapainen kotihoidontuen malli kuin mitä hallitus nyt Suomeen kaavailee.

Vauvaikäisen hoidosta maksettavan vanhempainrahan kiintiöt ovat Kelan tutkijan Anita Haatajan mukaan käytössä melkein kaikissa Pohjoismaissa. Haataja kertoo, että ulkomaiset kollegat ovat ihmetelleet, miksi Suomessa juuri äidit jäävät pois töistä.

– Isien perhevapaiden käyttö on ihan toisella tasolla Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa. Tanskasta purettiin kiintiöt, ja isien vapaiden käyttö on edistynyt hitaasti.

Haatajan mukaan isät käyttävät yleensä nimenomaan korvamerkityt osuutensa vapaista.

Tukien kohdistamisella on Haatajan mukaan vaikutuksia myös yhteiskunnan arvoihin. Isyysloman mahdollisuus herätti hilpeyttä aluksi, mutta nykyään isyysvapaille jäämistä tuskin kukaan kummeksuu.

Kotihoidontuen käyttöönotto 1990-luvun alussa taas teki lasten hoitamisesta kotona yleistä.

Pelkästä ideologiasta kotihoidontuessa ei ole ollut kysymys. Haataja sanoo, että kotihoidontuki myös säästää päivähoitomaksuissa. Se on myös lievittänyt valtion paineita muuttaa kotihoidontukea suuremman vanhempainrahan kestoa.

Haatajan mukaan naisten pitkä kotonaolo on ongelmallista tasa-arvon ja perheiden toimeentulon kannalta. Kotihoidontuella eläke ei kerry eikä ura etene.

– Onhan se taloudellinen riski näille äideille ja naisille, ottaen huomioon eroprosentit ja yksinhuoltajien määrän kasvun. Se on ongelma myös lapsiperheelle, jos kaikki on yhden ansaitsijan varassa ja hän joutuu työttömäksi.

Vaikutukset kohdistuvat pienituloisiin

Väestöliiton tutkija Anna Rotkirch toivoo, että muutos voisi edistää tasa-arvoa ja vanhemmuuden jakamista. Hän ei kuitenkaan usko siihen, että muutaman sadan euron kodinhoidontuki saisi isiä jäämään kotiin. Monella työpaikalla isien nykyisiäkään poissaoloja ei katsota hyvällä.

– Ymmärrän pyrkimyksen, mutta en usko, että se onnistuisi. Oletettavampaa on, että naiset ainoastaan menisivät töihin tai jäisivät työttömiksi.

Rotkirchin ja Haatajan mukaan suurin osa kaikki kotihoidontukikuukaudet käyttävistä naisista on pätkätyöläisiä, pienipalkkaisia tai useamman lapsen äitejä.

– Muutos kohdistuisi kaikkein vähätuloisimpiin lapsiperheisiin. Ajatteleeko hallitus, että juuri he tarvitsevat eniten tasa-arvoa?

Rotkirchin mukaan hallitukselta on unohtunut lapsen näkökulma. Se kannattaisi huomioida jo siksi, että elämän ensimmäisten vuosien hyvinvoinnilla on pitkäkestoisia vaikutuksia.

Vain muutama prosentti nykyisistä kotihoidontuen kuukausista menee miehille.

– Suomessa on hyvin monta perinteisiä arvoja kannattavaa perheitä. Tasa-arvon kannalta siinä on tietty ongelma, mutta kaikki perheet eivät koe sitä ongelmaksi. On erittäin hyvä, että meillä on erilaisten lastenhoitomahdollisuuksien paletti.

Ehdotetun muutoksen taloudellisten vaikutusten arviointi on vaikeaa. Työttömälle äidille maksetaan yleensä isompaa korvausta kuin kodinhoitotuen varassa elävälle. Lasten vieminen päivähoitoon tuottaa myös kustannuksia yhteiskunnalle.

(MTV3 - STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.