Myymälävarkaista kaupalle isot tappiot

Kaikki kauppiaat eivät silti vieläkään ilmoita kaikista myymälävarkauksista tai -näpistyksistä poliisille.

Myymälävarkaudet ja -näpistykset ovat lisääntyneet tasaisella vauhdilla 1990-luvun alusta alkaen. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna rekisteröitiin reippaat 43 000 myymälävarkautta tai -näpistystä, kun vielä 90-luvun alussa tapauksia oli alle 30 000.

-Vuosi 1992 oli ensimmäinen, kun Suomessa rekisteröitiin yli 30 000 myymälävarkautta tai -näpistystä. Jyrkästi ne lisääntyivät 90-luvun puolivälissä, kertoo aktuaari Jorma Kallio Tilastokeskuksesta.

Tilastojen mukaan myymälävarkaudet ovat yleistyneet käsi kädessä huumausainerikollisuuden kanssa.

Suomen Kaupan Liiton mukaan luvut eivät kuitenkaan kerro koko totuutta. Todellisuudessa myymälävarkauksia tapahtuu vuosittain moninkertainen määrä. Sen sijaan rikosten lisääntyminen ei ole ollut ihan niin rajua kuin tilastot väittävät.

-Kaupan ilmoitusherkkyys on kasvanut. Nykyään yhä useampi myymälävarkaus ilmoitetaan poliisille, kertoo asiamies Matti Räisänen Suomen Kaupan Liitosta.

Kaikki kauppiaat eivät silti vieläkään ilmoita kaikista myymälävarkauksista tai -näpistyksistä poliisille. Lisäksi liian monet varkaat selviävät rötöksestään jäämättä kiinni.

-Arvioiden mukaan myymälävarkauksia tapahtuu todellisuudessa moninkertaisesti rekisteröityihin verrattuna, kertoo Räisänen.

Käy kuluttajankin kukkarolle

Myymälävarkaudet ovat iso ongelma kaupalle. Esimerkiksi viime vuonna hävikki aiheutti Suomen vähittäiskaupalle lähes 500 miljoonan euron tappiot. Myymälävarkauksien osuus tästä oli noin puolet. Lisäksi kauppa maksoi erilaisista turvajärjestelmistä ja niiden kunnossapidosta noin 100 miljoonaa euroa.

Euroopan tasolla maamme on hävikkilukujen kärkikastissa. Brittiläisen Retail Research -yhtiön mukaan Suomen kauppojen hävikki suhteessa liikevaihtoon on maanosan toiseksi korkein. Yhtiö laskee kuudentoista Euroopan maan vertailussa kauppojen hävikin keskiarvoksi 1,34 prosenttia, kun Suomen lukema on 1,42 prosenttia kaupan liikevaihdosta. Edellä on vain Britannia, jossa hävikki on 1,59 prosenttia.

Hävikki on kaupalle iso menoerä, siksi kauppa onkin vaatinut myös julkisesti tiukempaa suhtautumista myymälävarkauksiin. Poliisien nykyresursseilla ihan joka näpistykseen ei voi puuttua, myös rangaistuskäytäntöä pitäisi kaupan mielestä kiristää.

Myymälävarkaiden toimet tuntuvat myös rehellisten kuluttajien kukkarossa, sillä kustannukset katetaan muiden tuotteiden myynnillä.

Tyypillistä varasta ei ole

Myymälävarkaudet mielletään usein nuorien tekemiksi näpistyksiksi. Securitas-yhtiöiden turvallisuuspäällikön Kari Holmströmin mukaan myymälävarkaan prototyyppiä ei kuitenkaan ole olemassa, vaan mahdollisia varkaita löytyy kaikista ryhmistä.

Miehet varastavat cd-levyjä, pelejä ja elektroniikkaa, naiset puolestaan vaatteita ja kosmetiikkaa. Täysin tavatonta ei ole sekään, että varas on hyvätuloinen, jolla olisi varaa myös ostaa vohkimansa tavara.

-Erot ovat isoja myös alueellisesti. Pääkaupunkiseudulla ja muissa isoissa kaupungeissa ongelmana ovat tilausvarkaudet, pienemmillä paikkakunnilla taas viedään enemmän omaan tarpeeseen, kertoo Holmström.

Tilausvarkauksissa varas menee kauppaan eräänlaisen ostoslistan kanssa ja varastaa ennakkoon tilattuja tuotteita. Näitä varkauksia tehtailevat useimmiten ulkomaalaiset, päihdeongelmaisille kelpaa puolestaan kaikki helposti rahaksi muutettava tavara.

Ulkomaalaiset ovat nuorten lisäksi toinen ryhmä, joka herkästi leimataan varkaiksi. Holmström kuitenkin vakuuttaa, että ulkomaalaisten osuus myymälävarkauksista on vain muutamia prosentteja. Lukumääräisesti suurin osa varkauksista ja näpistyksistä on tarkoitettu omaksi hyödyksi.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.